Estevalmennusta

Niin se pääsiäinen vain vierähti. En päässyt ollenkaan kuvaamaan kansallisia koulukipailuja ja se harmitti ihan todella paljon! Mielelläni olisin ollut kuvaamassa, mutta autoa ei ollut käytettävissä ja pääsiäisen suunnitelmat menivät nyt päällekäin kisojen kanssa. Toivottavasti paikalla on ollut muitakin kuvaajia, niin voi sitten heidän kauttaa ihastella kisatunnelmia.

Perjantain ratsastustunti

Jokatapauksessa perjantaina kävin ratsastustunnilla. Menin Zuzi nimisellä hevosella, jota myös Ladyksi kutsutaan. Mentiin pääasiassa koko tunti ilman jalustimia ja aluksi sujuikin hyvin. Piti mennä ravi ja laukkapuomeja ilman jalustimia siis. Ladyn kanssa löyty heti yhteinen sävel, vaikka en ollutkaan mennyt sillä kuin kerran aiemmin. Vaan sitten alkoi ongelmat. Heti kun opettaja nosti laukkapuomeja vähän ylemmäs (puomin toisen puolen siis kavaletiksi), niin koko harmonia meni rikki. Lady oli sitä mieltä että hänhän ei koipiaan nostele jos minä humputtelen siellä selässä. Pari kertaa yritettiin ja molemmat kerran päättyivät siihen, että Lady lähti sivulle hyppimään. Itselle sitten iski heti epävarmuus, että kohta pudotaan, joten sain laittaa jalustimet takaisin, että tasapaino taas löydetään. Lopputunti sujuikin sitten hyvin kun sain taas enemmän varmuutta ratsastukseen jalustimien myötä. Harmonia palautui ja Lady oli siis kaikinpuolin aivan huippu (jos noita pikkusäpsyjä ei lasketa)

Zuzi

Sunnuntain estevalmennus

Lauantai olikin viikon toinen päivä jollon en käynyt hevostelemassa vaan olin vanhempieni luona Outokummussa ja nautin pääsiäisestä. Sunnuntaina sitten minulla olikin Outokummussa estevalmennustunti. Ratsuna minulla oli ihana ponineiti American Night Light, eli Nisa. Myönnän kyllä, että jännitti aika paljon! Ensinnäkin menisin sellaisella ponilla, jolla olen ratsastanut tasan yhden kerran ja pelkäsin, että valmennuksessa tehdään jotain vaikeaa mitä en osaa. Jokatapauksessa valmennus oli todella kiva! Tunnelma oli hyvä ja hyppäsinpä sitten ensimmäistä kertaa "isompaa estettä" sitten hurjien teinivuosieni. (Tai siis iso se taisi olla vain minun silmissäni.) Kuvamateriaalia valmennuksesta sain todella paljon, sillä siskoni lähti kuvaamaan tuntia, sekä pari muutakin kuvaajaa oli valmennuksessa. Ihanaa, että kerrankin minustakin on ratsastuskuvia!

Minä ja mun esteratsu. Huomaa kypärä!

Kuten kuvasta näkyy, niin tuunasin vähän miun kypärää ja laitoin siihen tuommosia timantteja. Oon itekin aina niin glitterityyppi, että pitihän sitä kypäräänkin saada vähän kimallusta. Saa nähdä miten hyvin tulevat menossa kestämään mukana. Mitäs tykkäätte?

Valmennus aloitettiin parilla verkkahypyllä, jonka jälkeen ruvettiin harjoittelemaan erilaisia teitä esteille. Muistaakseni tultiin ensin parin esteen linjaa ja sen jälkeen harjoiteltiin kaikenlaisia kiemuroita. Alkutunti meni todella hyvin, sillä esteet olivat vielä tutun korkuisia ja ponikin toimi suht hyvin. Välillä löytyi vitosvaihdekin ja mentiin hyvää estelaukkaa.Välillä taas piti vähän kannustaa ponia, ettei tippunut raville. Tehtiin myös jossain vaiheessa tuota linjaa siten, että tultiin eka este, jonka jälkeen piti kääntää pienenpieni voltti ja jatkaa toiselle esteelle. Ei tainnut tuo tehtävä oikeasti kertaakaan onnistua, kun en vaan saanut ponia kääntymään niin pienelle voltille ilman että olisi pudonnut raville. Poni oli silti super koska hyppäsi vaikka tulinkin esteelle huonosti.

Laukannosto

Ilmeestä jo näkee et ratsastajaa saattaa vähän jänskättää.

Poni oli pörhäkkänä.

Okseri

Ongelmia alkoi sitten ilmestyä, kun estekorkeus nostettiin jonnekin 75-80cm. Ensimmäiset lähestymiset meni täysin pilalle sillä minä vaan tuijotin estettä ajatellen että "kauheen iso este, kauheen iso este, mennäänköhän tosta yli, apua". Jokatapauksessa poni hyppäsi minun kyttäyksistäni huolimatta, mutta tultiin todella esteen juureen. Toisella kerralla jo skarppasin, mutta lähdin hyppyyn liian aikaisin josta seurauksena oli rojahdus ponin päälle. Jalustimet siis katosivat alastulossa ja muksahdin mahalleni ponin päälle. Eipä siinä mitään. Minua ei ainakaan sattunut mihinkään ja sain itseni nopeasti takaisin istumaan satulaan. En siis pudonnut! (Jee!) Senpä jälkeen mielessä olikin jatkohypyissä enää "KatseKatseKatse" ja niinpä ne hypytkin sitten alkoi paremmin menemään, vaikka kunto alkoikin jo loppua kohden hieman hiipua.

Katse!

Laittelen mahdollisesti vielä pari lisäkuvaa, jos saan kuvaajilta luvan. Jos vaan jaksatte niitä katsoa.

                                                             Maanantain ratsastelut
Tänään kävin vielä samaisella tallilla itsenäisesti ratsastamassa Lilja ponia ensimmäistä kertaa. Tiesin että ponilla oli ollut rankka päivä eilen, sillä sekin oli osallistunut valmennuksiin. Niinpä aloitin rauhallisesti ja lähinnä vaan verryttelin ja taivuttelin kaikissa askellajeissa. Kyseinen poni oli myöskin kiva ratsastaa ja ponin omistaja sitten kysyi haluanko käydä lopuksi kävelemässä sen kanssa lähellä olevalla metsässä kulkevalla raviradalla. Siispä lähdettiin ponin kanssa metsään nauttimaan kevätauringosta! Oli aivan ihanan rentouttava ratsastus!

Lilja, vuonna 2012 kisoissa

Sellaista tällä kertaa. Pitkä postaus oli, kiva jos jaksoit lukea loppuun asti!