Ensimmäiset kisat

Tänään olikin sitten ne minun historian ensimmäiset kisat. Täytyy myöntää että kivaa oli. Päätin kuitenkin survaista itseni valkoisiin ratsastushousuihin. Siinä Eevan kanssa mietittiin, että jos sitten menee pieleen, niin meneepähän edes pieleen tyylillä. Paikalla oltiin n. tuntia ennen luokan alkua, ja kiire tuli rataakin opetellessa, joten verkkaaminen jäi aika lyhyeksi. Onneksi kuitenkin sai suht hyvin lämmiteltyä ja muutamat verkkahypyt otettua ja eipähän poni ainakaan väsynyt liiasta verryttelystä. Starttasin kisoissa kolmantena.

Verkassa tais vähän jänskättää

Alkuun kyllä jännitti todella paljon. Ja pelkäsin etten muista rataa. Kuitenkin kun tervehdin tuomaria ja sain lähtöluvan niin jännitys unohtui. Ensimmäiset kolme estettä meni sujuvasti, mutta sitten neljännelle esteelle tulin huonosti ja poni päätti ettei niin huonosta paikasta hyppää vaan meni suvereenisti esteen ohi. Eipä siinä, uudestaan yrittämään ja yli meni. Muistan kyllä miettineen että "Noni, nyt kielletään ulos", mutta päätin, että niin ei tule käymään. Vitosesteelle tultaessa mietin jos että kunto loppuu, mutta terästäydyin ja loppurata sujuikin ihan kivasti. Harmi, että arvostelu oli muuttunut kaksivaiheiseksi, joten toiseen vaiheeseen en päässyt tuon kiellon takia.

1. Este

Jokatapauksessa tavoitteet täyttyi, sillä muistin radan ja sain tuloksen, eli ei tullut hylättyä. Vielä en tarkemmin tiedä monesko olin, mutta odotellaan että tulokset saadaan nettiin. Hyvä fiilis jäi kisoista! Jäin vielä hetkeksi ratani hälkeen kuvaamaan, mutta enhän minä meinannut jaksaa kuvaamiseen keskittyä kun olin niin fiiliksissä vielä omasta suorituksesta. Laitan tähän vielä muutamia kuvia radalta. Kaikki kuvat otti Kati minun kamerallani ja hänelle oikein iso kiitos kuvista! Eeva kuvasi videotakin ja sitäkin oli mukava katsella. Paljon on vielä korjailtavaa, mutta ekoiksi kisoiksi oikein hyvä!

2. este

3. este

5. Este. Ja kilppari-ilmeellä mennään

Naureskelen kyllä aina noille mun ilmeille kun suu tiukkana oon keskittynyt hommaan. Yksi kiva huomio myös minkä tein kisoissa, niin esteitä en pelännyt ollenkaan. Kertaakaan ei korkeus hirvittänyt! Laittelen vielä lisää kuvia, jos niitä jostain saan. Mukava fiilis jäi kisoista. Tätähän voisi tehdä vaikka toistekin. Kuvia julkaisen heti kun ehdin ne käsittelemään. Varmaankin huomenna.

Kisafiilinkejä

Sain viimein katsottua läpi torstain iltakisojen kuvat ja laitettua ne kuvasivuille. Laittelen blogitekstin loppuun sitten muutaman parhaan kuvan. Oikeastaan en ollut kuviin kovinkaan tyytyväinen. Ensinnäkin joihinkin kuviin tuli edessä heilunut nauha ja osa kuvista jäi vähän jotenkin harmaaksi. Ja täytyy myöntää, etten nyt oikein jaksanut hirveästi panostaa muokkaukseen kun on vähän muutakin ajateltavaa. Kuten vaikka huomiset kisat!

Vielä pitäisi saappaat puunata. Muuten onkin jo vaatteet katsottu, vaikka olen hieman pohtinut että laitanko valkoist housut, vai kuitenkin nuo ruskeat Pikeurit. Pikeurit on kuitenkin päällä niin paljon mukavammat, että taidan päätyä niihin. Ei sitten ainakaan housut häiritse keskittymistä.

Tavoiteeksi otan sen, että muistan radan. Harmitti kun arvostelu muutettiin A.2.0:sta 367.2, kun tosiaan joutuu opettelemaan sen toisenkin vaiheen, eikä voi vielä huokaista helpotuksesta jos ensimmäisellä vaiheella ei tule virhepisteitä. Toki olisi kiva jos saataisiin edes tulos, eli ettei tulisi hylättyä. Mutta pääasia olisi nyt se että kuski muistaa radan. On kuitenkin minun ensimmäiset kisat, niin ei kovinkaan suuria tavoitteita viitsi asettaa.

Jos teistä lukkijoista on joitakin paikalla kameran kanssa, niin saa ottaa kuvia! :)

Ja tässäpä sitten näitä opiston iltakisojen kuvia, niin kaikki voivat päästä vähän kisafiiliksiin! Loput kuvat voi käydä katsomassa osoitteessa: http://marpu.kuvat.fi/kuvat/2013/27.6.+Harjoituseste,+Opisto/

Aretino

Loretta III

IDS Wietje

Pitäkäähän mulle sit peukkuja kisoja varten! :)

Murulla ratsastelua ja kisakuvia

Tiistainahan minun piti mennä ratsastamaan Murulla. Ajelin tallille ja kävin Murun laitumelta, vain huomatakseni, että sillä ei ollut kummassakaan etusessä kenkää. Harmitti aika paljon, kun olin vielä sopinut tunnin pidosta tallin omistajan kanssa, joten jouduin nyt perumaan sen. Vein sitten Murun takaisin laitumelle ja ajelin kotiin.

Eilen sitten kävin taas Murun luona. Tällä kertaa oli kaikki popot jalassa, joten pääsin ratsastamaan. Netta oli taas lähtenyt mukaani kuvaamaan, joten sain kuviakin. Ilma sen sijaan rajoitti nyt aika paljon ratsastusta, sillä oli TODELLA kuuma. Ilma oli todella painostava ja tuntui että ihan pysähtynyttä, ettei oikein edes tuuli käynyt. Kaikki kuvat on siis Netan ottamia ja siitä suuren suuri kiitos taas kerran! :)

Tarhakaverille piti höristä

Kovinkaan rankasti en viitsinyt ratsastaa. Kastelin Murun ennen kentälle menoa, ettei ihan niin kuuma olisi, mutta siinä paahteessa heppa kyllä kuivui aika nopeasti. Menin aika kevyesti käynnissä ja ravissa. Laukkaa otin vain pääty-ympyrät molempiin suuntiin. Pikkuisen tein pohkeennväistöjä käynnissä ja ravissa, että edes vähän tuli jotain "vaadittua", mutta aika helpolla Muru kyllä pääsi. Lopuksi sitten ravailin pitkillä ohjilla kenttää ympäri ja otin pitkät loppukäynnit.

Pieninä hetkinä meno näytti ihan hyvältäkin. Ja kypärän varjo tekee tuon ilmeen, en ollut noin tuimana!

Humputteluravia pitkin ohjin.

Tallilta käytiin sitten Netan kanssa tässä meillä syömässä ja ihan hirveä sade alkoi. Vettä tuli ihan saavista kaatamalla ja ukkonen jyrisi. Aikaa meni sitten sadetakkia etsiessä, joten myöhästyttiin iltakisoista hieman. Kaiken lisäksi opistolla ei ollut satanut ollenkaan! Ukkonen jyrisi kyllä kun päästiin paikalle ja aika kovaakin, mutta koko illan aikana siellä ei satanut pisaraakaan. Turhaa siis myöhästyttiin. Ei onneksi missattu, kuin 4 ensimäistä ratsukkoa. Joten sain kuvattua kaikki muut 90-luokasta eteenpäin. Kuvia en ole vielä ehtinyt käymään läpi, mutta käyn heti kun ehdin.

Sain myös eilen tekstiviestin tietokonehuollosta, että siihen minun koneeseen on tilattu varaosia ja arvioitu huoltoaika on 3-5 päivää. Hyvällä tuurilla siis saisin oman koneeni takaisin jo ensi viikolla!

Laittelen sitten kisakuvapostauksen kun ehdin käymään kuvat läpi!

Muru

Juhannus kuvina

Alkuun saatte vielä pari lisäkuvaa treeneistä Nisan kanssa. Tarkoitushan oli sunnuntaina vielä käydä, mutta en ollut muistanut ottaa ratsastuskamppeita mukaan. Voi muutenkin olla parempi, etten nyt enää käy Nisalla treenailemassa, kun Mirakin sillä treenaa, niin ei tule ponille liikaa hyppyjä ennen kisoja. Kuvat on ottanut Kata. Kiitos!

Juhannus menikin sitten aika nopeasti anoppilassa ja mökillä. Laitan tähän nyt jotain kuvia juhannukselta. eli tässäpä on sitten minun juhannus kuvina:

Siskoni koira, Oona

Oona vedessä

Lokki liiteli taivaala

Retu

Juhannusruusu

Kuu

Juhannusyö

Juhannuskokko

Tänään sitten kävin taas ratsastustunnilla. Tunti meni oikein hyvin, vaikka alkukankeutta taas olikin. Ja onnistuneen tunnin jälkeen olikin hyvä palata maan pinnalle, kun heppa päätti kesken pesun lähteä viemään minua pitkin tallin käytävää. En osannut yhtään odottaa sitä, sillä aluksi heppa seisoi niin nätisti ja antoi pestä. Yhtäkkiä sitten lähti hirveälä vedolla talliin ja kävipä siinä toisen hevosen karsinassakin kääntymässä ja lähti vetämään minua pitkin käytävää. Tasapohjaisilla ratsastusaappailla ei paljoa tuollaisella kivilattialla heppaa pidätellä. Sain hepan onneksi takaisin pesupaikalle ja pyysin toista tuntilaista pitelemään sitä, että saadaan heppa huuhdottua. Vähän jännitystä elämään! Onneksi mitään ei sattunut.

Huomenna käyn taas Murulla ratsastamassa ja torstaina myös. Torstaina sitten olisi tarkoitus myös mennä iltakisoja kuvaamaan! Ja sunnuntaina.... KISAT. Pikkusen alkaa jo jännittää!

Murua ja kuvailuja

Menin tänään töitten jälkeen taas Murun luo. Yksi tallilainen olikin pyytänyt, että ottaisin kuvia hänen hevosestaan. Joten kuvailin hepan ennen ratsastusta. Otettiin poseerauskuvia, sekä pikkuisen juoksutettiin, että saatiin myös ravi ja laukkakuvia. Aurinko oli sopivasti pilvessä, mutta välillä meinasi olla jopa hiukan liiankin pimeää. Kävin sitten vielä kuvaamassa toisen tallilaisen hevosta ja sen varsaa. Tamma ja varsa pistivät kyllä parastaan kun innostuivat molemmat juoksentelemaan pitkin laidunta. Ainut vaan että välillä olivat liian lähellä kun ei meinannut pitkällä putkella mahtua koko hevonen kuvaan. Harmitti kun pari hyvää kuvaa olisi ollut, mutta hännän pää oli jäänyt kuvasta. No, onhan tässä koko kesä aikaa onneksi vielä kuvailla.

Kuvailujen jälkeen kävin hakemassa Murun tarhasta. Muru on ollut nyt välillä tarhassa, kun meinaa tuolla laitumella paisua vähän turhankin nopeasti. Muru kun rakastaa ruokaa, enemmän kuin mitään.

Muru on niin kiva kun se tulee aina luokse.

Laitoin Murun käytävällä valmiiksi ja menin kentälle. Olin päättänyt mennä vähän kevyemmin, sillä lihakset olivat aika pehmeinä. Parina edellisenä päivänä tuli siis ratsastettua neljä kertaa ja se kyllä tuntuukin. Alkuun kävelin taas pitkät alkukäynnit ja sitten rupesin ravailemaan. Kun olin ravaillut tarpeeksi, rupesin työstämään ravia. Halusin ravata rennosti ja rauhallisesti. Pidin välillä aina välikäyntejä ja menin vähän aikaa myös ilman jalustimia. Loppua kohden rento ravi alkoikin jo löytyä ja erityisesti volteilla neiti taipui kivasti. Tällä kertaa en siis laukannut ollenkaan, sillä halusin löytää sellaisen hyvän ravin. Kun olin raviin tyytyväinen otin pitkän loppukäynnit ja vein murun takaisin talliin. Annoin sille vielä kivennäiset ja laitoin sen sitten takaisin tarhaan. Tällä kertaa jäi ihan hyvä mieli ratsastuksesta. Tästä on sitten juhannuksen jälkeen hyvä jatkaa.

Muru tallissa

Juhannukseen kuuluu niin Outokummussa käyntiä kuin mökkeilyäkin. Saattaa olla, että vielä sunnuntaina käyn Nisalla treenailemassa, mutta se jää nähtäväksi. Kuvailin tänään vielä Elvistäkin:

Herralla oli vissiin vähän tylsää

Vähän aikaa maltettiin poseerata

Tälle ilmeelle nauroin aika pitkään

Hyvät Juhannukset kaikille lukijoille, jos en ehdi tässä välissä enää postailemaan!

Murua ja treeniä

Aamulla menin taas Murun luo. Olin tallilla niinkin aikaisin kuin puoli kymmenen aikoihin ja laitumelle sunnatessani, sain huomata hevosten olevan vielä yöunillaan. Kaikki laitumen hvoset makoilivat tyytyväisenä ruohikossa. Menin Murun luokse ja vähän aikaa minua katsottuaan, totesi, että kai se on noustava. Murun haukotellessa varustin sen ja suuntasin kentälle. Tarkoituksena oli taas harjoitella maanantain tunnin harjoitusta, johon sisältyi käynti, ravi ja laukka voltteja sekä pysähdyksiä ja siirtymisiä. Kaikki meni taas oikein kivasti siihen ensimmäiseen laukkaan asti. Laukan jälkeen ei nimittäin ollutkaan ihan niin helppoa saada Murua taas käyntiin. En siis vielä ihan tiedä missä neidin jarru on, mutta kyllä se aina sieltä sitten jonkin ajan päästä löytyi. Pikkuisen siis tuo laukka harmitti, mutta onneksi sain taas nappulat kasaan lopussa ja Muru ravaili ihan kivasti loppuraveja. Kävelin myös extrapitkät loppukäynnit, kun oli niin kiva ilma ja Murukin tuntui innoissaan kävelevän.

Sitten suuntasin Miilan kanssa Outokumpuun. Syystä että, olen osallistumassa kisoihin Nisa ponilla. Nisan omistaja kysyi, haluaisinko mennä toisena ratsastajan sillä 70cm luokkaan ja yön yli mietittyäni lupauduin. Ensinnäkin, tuntuu hurjalta että menen suoraan hyppäämään 70cm luokkaa, kun alla ei ole mitään pienempiä. Mutta tällaisia tilaisuuksia taitaa tulla niin harvoin, että parempi se on niihin tarttua! Pyysin sitten Miilaa pitämään minulle valmennuksen, sillä Nisalla olen tainnut ratsastaa vain pari kertaa ja viimeksi huhtikuussa.

Aloitettiin treenit taivutusharjotuksella pääty-ympyrällä. Sen jälkeen hypättiin verkka este pari kertaa ja ruvettiin tulemaan innaria. Aluksi vähän haettiin innarin välejä ja muutama räpellyskin sattui väliin. Sitten siihen kentän viereiselle tielle ilmestyi jotain kuorma-autoja ja minä jo mietin et millonkahan poni lähtee. Nisa käyttäytyi kuitenkin oikein mallikkaasti. Toki autoja piti välillä vähän vilkuilla, mutta saatiin tultua innarikin vaikka ne autot siinä suhisivat ja pörisivät. Lisäksi kentän laidalle tuli vielä lastenrattaatkin, mutta niitä Nisa kerran vain kyttäsi ja se oli siinä. On se rohkea poni!

Innaria tultiin useampi kerta ja lopuksi Miila korotti sen viimeisen esteen varmaan jonnekin 85-90cm korkuiseksi. Hiukan jos vaikka kuskia jännitti, niin poni hoiti homman kotiin:

Kohti suurta okseria

Suuren suuri este!

Minun ilme kun tajusin et selvisin hengissä!

Lopuksi sitten otettiin rataharjoitusta. Tulin ensin radan matalampana varmaan n. 60cm. Ja sitten kaksi kertaa n. 80-85cm. joten 70cm radassa ei luulisin suurempia vaikeuksia olevan. Ekalla kerralla tulin sarjalle huonosti, joten Nisa hyppäsin sen kakkososan lähes paikaltaan. Minä sitten toki horjahdin kaulalle, mutta en pudonnut, eikä pudonnut puomikaan! Joten asennon korjauksen jälkeen matka jatkui loppuradalle. Kisoissahan jos noin olisi käynyt, niin ei olisi tullut edes virhepisteitä! Toinen kerta menikin sitten jo paremmin, vaikka pudotin sarjan ensimmäisen esteen. Kaikenkaikkiaan jäi hyvä mieli ja nyt on paljon kivempi sitten lähteä kisoihin, kun on alla vähän rataharjoituksia. Kiitokset Miilalle hyvästä treenistä! Ja Pinjalle ja hänen kaverilleen kuvaamisesta. Videota sain radoista, mutta edelleenkään en taida niitä uskaltaa tänne nettiin ladata arvosteltavaksi. Voi olla, että saan vielä lisääkin kuvia myöhemmin. Laittelen niitä sitten.

Katsotaan miten pahaksi jännitys ehtii äityä ennen kisoja... On nimittäin jo nyt sen verran vahvaa.

Apsua ja tuntsailua

Tänään kävin pitkästä aikaa taas Apsun luona. Oli niin kivaa taas käydä! Tallihommien jälkeen kävin herran varustettavaksi ja lähdin kentälle pöyrimään. Ajattelin ensin ottaa Apsun kuulolle kentällä ja mennä sen jälkeen radalle. Apsu oli vähän haluton liikkumaan. Ravia piti aluksi tikittää taas pää taivaassa, mutta onneksi sitten lukuisien volttien ja taivuttelujen jälkeen sitäkin pystyttiin menemään rennosti. Laukka oli paljon parempi kuin viimeksi, ei ollut enää niin töksähtelevää, vaan ihan miellyttävää istua. Laukassa tein paljon voltteja  ja ympyröitä ja hain pyöreyttä. Apsu ei myöskään ollut niin jäykkä kuin aikaisemmin. Sittenpä lähdinkin radalle kävelemään ja otin myös pätkiä ravissa. Radan takasuoralla Apsun piti vähän puhista kun oli vissiin niin jännää olla siellä. Tällä kertaa tosin ei yritetty kertaakaan kääntyä takaisin tallille päin! On se heppa vaan niin mukava!

Illalla sitten suuntasin taas Opistolle ratsastustunnille. Menin vielä tänään aikaisemmassa ryhmässä, kun normaalin ryhmän jäsenet olivat valmennuksessa. Ratsuksi sain Erblich nimisen ruunan, eli Eikan. Eikka osoittautui aika mukavaksi ratsuksi. Vaikka herra olikin jo 20-vuotias, oli Eikka silti todella vetreä. Ei ollut jäykkä mihinkään suuntaan. Muutenkin todella mukava ratsastaa. Tunti meni mielestäni ihan hyvin. Erityisesti lopussa Eikka meni todella hyvin rennosti ravissa. Edelleen minun pitäisi korjata sitä polvilla puristamista, sillä sorrun siihen edelleen, mutta tällä kertaa en heilunut laukassa läheskään niin paljon, eli jotain edistystä on tapahtunut.

Eikka

Semmoiset ratsastukset tällä kertaa. Huomenna minulla onkin teille sitten jännittäviä uutisia!

Kisakuvia ja ratsastusta

Ensinnäkin: Kiitoksia kaikille lukijoille! 30 lukijaa tuli juuri täyteen!

Toiseksi: Tietokoneeni lähti nyt huoltoon, jota varamasiinana on käytössä tämä avomieheni kone. Latasin jo heti Adoben sivuilta Photoshopin kokeiluversion, niin ei jää kuvat muokkaamatta!

Torstaina kävin kuvaamassa Joensuun ratsastusopistolla perinteiset iltakisat ja kuvaajia oli paikalla vaikka miten monta! Hienoa, että seudulla on aktiivisia kuvaajia! Sää oli mitä mainioin ja kuvat onnistui ihan ok. Edelleen on tuon automaattitarkennuksen kanssa vähän ongelmaa, kun kyseessä on liikkuva kohde, joten ensi kerralla koitan kuvata manuaaliasetuksilla, niin saisi niitä tarkennusasetuksiakin säädettyä paremmin. Laitan tähän alle muutaman kuvan ja loput kuvat voi käydä katsomassa osoitteesta: http://marpu.kuvat.fi/kuvat/2013/13.6.+Harjoituseste,+Opisto/

Aretino

Hipograph

Verstappen

Tänään (Perjantaina) minun oli tarkoitus käydä Murulla ratsastamassa, mutta Murun omistaja laittoi torstai-iltana viestiä, että Murulta on lähtenyt kenkä, joten jouduin jättämään sen väliin. Kun sitten kaverini vielä perui illaksi sovitun tapaamisemme, niin laitoin Opistolle viestiä, josko perjantai illalla olisi vielä vapaata tunneilla. Niinpä suuntasin kamalassa vesisateessa mopolla kohti Opistoa. Kyllähän tuo sade tuli takistakin läpi, mutta ei onneksi hirmu pahasti.

Ratsuksi sain Rommin, eli Red Rom nimisen muhkun hevosen. Alkuun piti taas hakea hieman sitä paikkaa siellä satulassa, kun alla oli tosiaan niin iso ja raskasrakenteinen hevonen. Rommi ei kuitenkaan ollut mitenkään kovin raskas ratsastaa. Jälleen kerran opettaja korjaili istuntaa ja neuvoi miten siellä pitäis istua ja lopputunnista se alkoi jopa sujuakin. Parikin kertaa opettaja sanoi siitä, että puristan polvilla, joten siihen kiinnitin erityisesti huomiota. Rommi oli vähän hassu kun se pörisi ihan hirmuisesti. Päästi siis sellaista pörinä-ääntä. Minua ainakin rupesi aina välillä naurattamaan. Jokatapauksessa lopputunnista Rommi oli hirmu kiva, vaikkakin se vähän kokeili jos voisi painaa pikkuisen kädelle, mutta opettaja sitten heti neuvoi korjaamaan sitä, niin alkoi pääkin keventyä. Olin tuntiin tyytyväinen. Lihakset kyllä tuntuu aika pehmeiltä ja voi olla huomenna kipeät, mutta oli se sen arvoista. Mielestäni tunti meni hyvin!

Red Rom

Viikonlopun olenkin nyt töissä ja maanantaina suuntaan taas ratsastustunnille.

Murua ja tietotekniikkaongelmia

Kävin tänä aamuna taas Murun luona. Ulkona oli vain kymmenisen astetta lämmintä joten laitoin tuulitakin ja ajattelin että tällä nyt ainakin pärjää. Mopolla ajaessa tuli kuitenkin ihan kamalan kylmä, kun tuuli puski tuulitakistakin läpi. Onneksi kuitenkin heti pysähdyttyä tuli vähän lämpimämpi. Ilmeisesti yön aikana oli satanut, sillä maa oli kostea. Kävin Murun laitumelta ja laitoin sen valmiiksi tallissa. Ihanaa kun kenttäkään ei pölissyt. Alkuun tein paljon voltteja ja kiemurauria, päätin nyt alusta asti taivutella Murua mahdollisimman paljon. Tällä kertaa jo urallakin kulkeminen sujui ihan suorana, ilman taipumisia jompaan kumpaan suuntaan, joten olin todella tyytyväinen. Selvästi olen ratsastanut aivan liikaa ohjalla, mikä taas Murulle ei ole millään lailla se oikea tyyli.

Ravissa tein myös paljon voltteja, isompia ja pienempiä ja hain kunnon taivutusta sisäänpäin. Muru taipuikin ihan yllättävän hyvin, myös oikeaan keirrokseen. Yhden kerran Muru kompastui, mutta tällä kertaa itse en horjahtanut, joten matka jatkui, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eli kuskikin pysyi kyydissä!

Laukkaa otin molempiin suuntiin pääty-ympyrällä ja Muru meinasi vähän innostua. Tällä kertaa laukka tuntui paremmalta oikeaan, kuin vasempaan kierrokseen. Laukan jälkeen oli hieman hankalaa saada neiti kulkemaan ihan rauhallista ravia, kun menohaluja olisi ollut vähän enemmänkin. Välillä Muru tuntui jopa hieman vahvalta, mutta heti kun sen sai rauhoittumaan niin ravikin rupesi sujumaan rennosti. Lopuksi tein pysähtymisharjoituksia, että aina lyhyen sivun keskellä pysähdys ja siitä raviin. Ne meni ihan hyvin, vaikka pysähdykset aluksi meinasikin hieman venyä.

Jännittävää on kyllä ratsastella niin erilaisellla hevosella ja koittaa löytää niitä oikeita nappuloita Murun ratsastukseen. Täytyy koittaa päästä jollekin tunnille Murulla, sillä ulkopuolisen apu olisi kyllä tarpeen.

Ratsastuksen jälkeen huuhtelin Murun selän sienellä, sillä Muru oli satulan kohdalta hionnut. Kylmäsin sitten Murun jalkoja vähän aikaa ja vein neidin takaisin laitumelle lempipuuhansa, syömisen, pariin. Ja tässä vielä kuva, jonka otin silloin edellisellä kerralla (Kuten tuon aikaisemmankin)

Muru piehtaroi, takana laidunkaveri.

Ja jos joku ihmettelee, niin maanantain ratsastustunnista ei ole postausta, sillä se peruttiin. Saatan käydä siis ensi viikolla kaksi kertaa, tai sitten vaan jätän yksinkertaisesti väliin. Hieman kyllä harmitti, sillä olin jo odottanut, että pääsen taas oppimaan uutta. Kakunkin olin käynyt ostamassa, kun viimeksi tuli sitä tippumista harjoiteltua, mutta nyt kyllä sitten jäävät ilman kakkua. Toista en osta!

Sitten niihin tietotekniikkaongelmiin. Nimittäin tänä aamuna kun avasin koneen, niin keskelle näyttöä oli ilmestynyt musta viiva. Nämä on nyt ilmeisesti niitä kuolleita pikseleitä. Tämä kone on ollut minulla vasta reilun puolitoista vuotta, joten luultavasti menee vielä takuuseen. Mutta mitä minä teen sen aikaa kun kone on huollossa!? Täytyy varmaan asentaa kuvankäsittelyohjelmat avomiehen koneelle ja käyttää sitä. Kaikki tiedostot pitää siirtää varmuuden vuoksi ulkoiselle kovalevylle, ettei vaan huollon aikana mitään häviä.

Tietokoneen näyttö näyttää tältä.

Jokatapauksessa huomenna olisi tarkoitus lähteä kuvamaan Opistolle iltakisoja ja Netta lähtee kameroineen mukaan. Kivaa kun on seuraa, niin ei tarvitse yksinään kyköttää. (Vaikka taisipa viime kesänä seurana olla tallikissakin) Toivotaan nyt sitten huomiselle oikein hyvää säätä! Ja nähdään kentän laidalla, jos ketkä on kisoihin tulossa. Saa tulla moikkaamaan!

Saanko esitellä....

 Muru

Tässä on Muru, eli Escada Margaretha. Muru on toinen vuokrahevoseni. 

Muru on 8 vuotias Eestiläinen urheiluhevonen ja säkää löytyy n. 165cm. Muru on hirmu kiltti ja todella herkkä ratsastaa, en tarkoita että olisi mitenkään säpsy, mutta reagoi apuihin todella herkästi (myös niihin vääriin). Muru on myös todella osaava nuori neiti. Olen nyt vasta muutaman kerran käynyt Murulla ratsastamassa ja monta kertaa vielä tarvitaan, että yhteistyö rupeaa kunnolla sujumaan. Epäilemättä annan Murulle monesti hyvin epäselviä apuja, kun neiti on minulle kiltisti tarjonnut esimerkiksi taivutuksia, vaikka haluaisin vain ratsastaa suoraan. Voi olla että istun vinossakin, mutta vaikea on sanoa ennen kuin saan jonkun minun ratsastustani katsomaan ja neuvomaan. Jokatapauksessa edellisellä kerralla oli jo edistystä havaittavissa, että eiköhän se tässä kunhan heppa ja hepan säädöt tulee tutuksi.

Ja ei hätää! Apsua en ole missään nimessä hylkäämässä! Toki Neealla on nyt kesällä varmasti enemmän aikaa käydä itsekin, mutta aion silti jatkaa Apsulla ratsastamista Neean aikataulun puitteissa. Apsuun on jo muodostunut niin hyvä suhde, että mielelläni käyn Apsullakin humputtelemassa. Herraa alkaakin jo olla ikävä.

Muru

Sellaisia uutisia tällä kertaa :)

Hups-tups

Aloitin nyt vakiotunnit Joensuun ratsastusopistolla ja tunnit on taas aina näin maanantai-iltaisin. Ensinnäkin sanottakoon, että muut ryhmäläiset ovat huomattavasti omaa tasoani parempia. Katselin hieman ympärilleni ja huomasin ratsastavani aluetasolla kilpailevien kanssa. Että näin. Tunti oli ainakin haastava ja räpelsin itseni jotenkuten tehtävien läpi, vaikka hyväksytysti ne tuskin kertaakaan onnistui. Mentiin käynti- ja ravipohkeenväistöä (tai siis ainakin yritin mennä!) ja koottua laukkaa jne. Pieni alemmuuskompleksi kyllä iski siinä tehtäviä hikihatussa vääntäessä, kun muiden meno näytti niin letkeältä ja helpolta.

Ratsuna toimi pieni hevonen nimeltä Touko, joten aivan uusi tuttavuus siis. Ihan mukava heppa oli ja melko reipaskin. Ihanaa oli, kun taas pitkästä aikaa keskityttiin niin paljon istuntaan. Estetunteja käyneenä tuntuu, että istunta on taas palannut siihen minun vanhaan ankanpyrstö asentoon, sillä selkäni on melkoisen notko. Aika alkutunnista tuli myös kokeiltua alastuloa kuperkeikan muodossa. Olin menossa kokorata leikkaa ravissa, kun ratsu vähän kompuroi. Menetin totaalisesti tasapainoni, jolloin ratsu vielä tipahti polvilleen. Eipä siinä sitten muutan kun toivoin vain, etten jää jalkoihin kun hiekka lähestyi vauhdilla.

Piotrus Pan, eli Touko

En jäänyt jalkoihin, ja ponikin jäi kiltisti odottelemaan siihen minun viereen varmaankin ajatellen jotain että "Mites ihmeessä sinä nyt siinä olet". Ei onneksi sattunut mihinkään ja eikun takaisin selkään ja tuntia jatkamaan. Aavistuksen hävetti.

Lopputunnista sitten korjailtiin paljon istuntaa ja opettaja tuli näyttämään ihan kädestä(no siis ohjista) pitäen, että miten ja millaisella paineella pitäisi ratsastaa. Vaikka olinkin epäilemättä ryhmän heikoin lenkki, niin jos yhdestä tunnista saa jo noin paljon uutta ajateltavaa ja kehitettävää, niin mielelläni jatkan tunteja, tiedä miten paljon tässä kesän aikana ehtii oppimaan! Toivotaan vaan, ettei muilla ryhmäläisillä mene hermot, kun tälläinen räpeltäjä on samaan ryhmään tungettu.