Hyvän mielen talliympäristö

Kokeillaanpas nyt itsekin osallistua tähän Blogitallin viikon blogihaasteeseen. Kysymyksen asetteluna oli: Mitä olet valmis tekemään jotta tallilla viihdyttäisi?

Kaikissa yhteisöissä, niin myös talliyhteisöissä jokainen vaikuttaa omalta osaltaan tallin yhteishenkeen. Yksinään ei kukaan pysty tallihenkeä ylläpitämään, mutta yhdellä ihmisellä voi silti olla siihen suuri merkitys. Olen harrastusvuosieni aikana käynyt monilla erilaisilla talleilla ja nähnyt ja kokenut monenlaisia eri ilmapiirejä. Pääasiassa ilmapiirit on kuitenkin olleet hyviä ja myös oma asenne vaikuttaa niihin paljon. Postauksen kuvina muita tallilaisia.

Ensimmäinen asia, jolla itse pyrin vaikuttamaan tallin ilmapiiriin on tervehtiminen. Aina uudelle tallille mennessä tervehdin kaikkia, vaikka en ketään tuntisikaan. Joskus tästä on kyllä aiheutunut hassujakin tapauksia, kun olen tervehtinyt täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka sitten luulevat, että olen heidän etsimänsä henkilö. Kiva siinä sitten selittää että "Ei, en ole Liisa, enkä kyllä itseasiassa tiedä kuka hän edes on". Mutta eipä siitä tervehtimisestä kyllä koskaan ole mitään ikävää seurannut ja siksi se on minusta ensiarvoisen tärkeä asia.

Tallikissa tietää kuka on Liisa ja kertoisi jos osaisi

Toinen asia on omien jälkien raivaaminen.
Tavaroiden vienti sinne, mistä ne on ottanutkin. Erityisesti jos hevosella käy useampi vuokraaja, on erittäin tärkeää viedä tavara omalle paikalleen, niin sitten seuraava käyttäjä ne sieltä löytää. Olipa kyse sitten kavioista puhdistetusta roskasta tai hevosen lannasta kentällä, niin omat jäljet on raivattava myös tallista ja lattioilta. Yleensä tosin käyn hiljaisilla yksityistalleilla, joissa siivoan jälkeni lopuksi, kun olen hevosen jo ratsastanut ja vienyt tarhaan. En siis siivoa jälkiä ennen ratsastusta, vaan vasta sen jälkeen kerralla kaikki. Eikä sillä ole väliä, vaikka joku muu olisi käynyt laittamassa hevosen samalla paikalla ratsastukseni aikana. Siivoan silti myös hänen jäljet pois.  Siisti talli lisää kaikkien, niin hevosten kuin kävijöidenkin, viihtyvyyttä.

Tallikoira pitää yllä järjestystä

Ylipäätään ystävällisyys ja auttaminen ovat niitä, jotka tekevät talli-ilmapiirin. Hyppäsin kerran kesken ratsastuksen auttamaan toista tallilaista hevosen lastaamisessa, kun se vaikutti hieman hankalalta, eikä hänellä ollut muita apuna. Ei vienyt paljoa aikaa ja kuitenkin varmasti helpotti paljon toista tallilaista. Yleensäkin tallilla kannattaa olla positiivisella mielellä ja voiko sitä juuri muutenkaan olla, kun kyseessä on kuitenkin hevoset! Ainakin itselleni hevoset, jos mitkä tekevät hyvän ja positiivisen mielen! Ollaan siis positiivisella fiiliksellä ja näytetään se myös muille :) Hymyllä on tapana tarttua.

Tallikissa nauttii hyvästä talli-ilmapiiristä

Ratsastushousujen värjääminen

Koitin etsiä netistä tietoa, että voiko ratsastushousuja värjätä. Eipä sitä oikein löytynyt, joten ei auttanut muu kuin tehdä tieteellinen testi ja ainakin yrittää värjätä housuja. Mullahan siis on kaveriltani viidellä eurolla ostamat kisahousut, jotka mulla oli jalassa viime kesän kisoissa. Tällä hetkellä kisoja ei ole tiedossa ja minua harmitti, että housut lojuivat turhana kaapissa. Sen verran sain selville, että luonnonkuidut kuten puuvilla värjäytyvät hyvin, mutta keinokuiduista esimerkiksi lycra ei värjäänny. Housut olivat siis Cotton Naturalsin ratsastushousut ja niissä luki vain että puuvillaa/lycraa. Ohjeissa luki, että jos kangas on osittain keinomateriaalia, niin se voi jäädä vaaleammaksi, joten tällä perusteella uskalsin lähteä kokeilemaan. Selitän tässä vaihe vaiheelta värjäyksen.

Tarvikkeet: Suolaa, Housut ja pesukoneväri. Lisäksi tarvitset sakset sekä kumihanskat. Päätin ottaa Nitor värin, joka on sävyltää Fuchsia. Olisin oikeastaan halunnut tummanpunaiset, mutta koska vaarana oli se, että ne jää haaleammaksi niin kulahtanut punainen ei ole kovinkaan kiva väri. Sen sijaan, jos fuchsia jää haaleammaksi, niin silloin se on vaaleanpunaista ja sekin passaa minulle.

Nitor paketissa oli tuo väriaine sekä kiinnitysaine, omissa pakkauksissaan.

Housut piti punnita, jotta tietää paljonko suolaa pitää laittaa pesuun.. Paketissa luki että jos vaate painaa 400g niin tarvitaa 500g suolaa.

Sitten punnitsin 500g suolaa valmiiksi.

Housut piti kastella ennen koneeseen laittoa, joten upotin ne lavuaariin vähäksi aikaa veteen.

Väripaketit pitää avata todella varovasti saksilla ja HANSKAT KÄDESSÄ. Erityisesti tuo missä on nestemäistä väriä. Avasin sen niin varovasti kuin pystyin lavuaarissa ja hetken aikaa lavuaari näytti siltä, että joku olisi teurastettu siellä. Väri nimittäin roiskui yrityksistä huolimatta hiukan. Sen jälkeen housut, väripaketit sekä suola laitetaan koneeseen. Väripaketteja ei tule kaataa vaan jättää pystyasentoon, silti sitä vähän roiskui housuille ja näyttää kyllä aivan vereltä!

Sitten laitetaan kone pyörimään, ilman esipesua, normaali ohjelmalle ilman pesuainetta. Itse käytin lämpötilana 40 astetta, vaikka housut saisi pestä vain 30 asteessa. Paketissa kuitenkin luki, että 30 asteessa värjääminen saattaa jättää hailakamman värin. Kone pyöritetään kerran ja sen jälkeen kun se on valmis, lisätään sinne hieman pesuainetta ja pyöritetään uudestaan. Kurkkasin kyllä tässä välissä koneeseen ja melkein hihkaisin, ei nimittäin näyttänyt lainkaan hassummalta. Kun sitten piinaavat kaksi koneellista olivat pyörineet, sain nostaa housut koneesta kuivumaan. Ja tadaa! Tältä ne näyttävät kuivana:

Eivät ole ihan noin kirkkaat kuin kuvassa, vyörätön yläreuna on enemmän sen värinen, miltä nämä oikeasti näyttävät. Eli näistä tuli tällaiset tummanpinkit. Paikat jäivät vaaleanpunaiseksi ja oikeastaan olen nyt iloinen että en värjännyt sillä normipunaisella, sillä paikat olisi varmaan näyttäneet vähän ikävältä haalean punaisena. Myös vetoketju ja langat eivät värjäytyneet vaan jäivät valkoiseksi.

Läheltä katsottuna huomaa, ettei kangas ole ihan tasaisesti värjäytynyt ja se johtunee juurikin siitä lycrasta. Kauempaa sitä ei kuitenkaan huomaa joten eiköhän noita jossain tavan ratsastelussa kehtaa käyttää. Ennemmin ainakin kuin valkoisia kisahousuja! Lisäksi jos kyllästyn tähän väriin, voin aina värjätä ne myös mustaksi, toki silloin paikat jää harmaaksi.

Kuva lähempää. Tästä näkee sen, ettei väri ole ihan tasainen. Ja tässä kuvassa myös housujen todellinen väri näkyy paremmin. Hyvin myös huomaa, jos lanka on jostain karannut :D

Tämän perusteella, ainakin puuvillaa sisältävät ratsastushousut voi värjätä, mutta kannattaa tosiaan varautua aavistuksen vaaleampaan lopputulokseen jos housuissa on jotain värjäytymätöntä materiaalia. Värjäystulos onkin lähempänä tuota, jos olisin värjännyt 800g, kuin 400g, mutta eipä tuo haittaa. On ainakin vähän erikoisen väriset housut mulla nyt sitten! Mitäs tykkäätte?

My year 2013

Mitä kaikkea kuuluu minun vuoteeni 2013? Kesä oli ainakin varsinainen hevoskesä ja nautin joka hetkestä! Uusi kamera kotiutui tammikuun alussa ja sen käytön opettelua on myös ollut paljon. Olen tutustunu moniin ihaniin uusiin ihmisiin! Erityisesti (hevos) ystävistä mainittakoon Miila ja Netta. Te teitte tästä vuodesta erityisen ihanan hevosvuoden, joten Kiitos!

Oikeista hevosista mainittakoon Muru, Nisa ja Mondo. Nämä kolme niin erilaista hevosta tekivät erityisen vaikutuksen ja opettivat minulle todella paljon. Ratsastuksen opettajista erityis kiitos menee Jukalle ja Reetalle. Nämä kaksi todellista ammattilaista saivat minusta koulittua taas pikkuisen taitavamman. Kiitos kaikille muillekin, jotka ovat olleet osana minun vuottani 2013!

Apsu, joka siirtyi ikivihreille vuoden lopussa. Hiku ja estetunnit. Kisakuvaus pakkasessa ja ensimmäiset ratsastukset Nisalla.

Kevät

Otsikot näköjään katosi näistä lopuista kollaaseista. Mutta, Mondo ja onnistunut estetunti, Elviksen pesuhetki ja Estekurssi opistolla, jossa ratsuna Tappi.

Kesä

Nisa ja 95cm este, Murun ratsastusta, Netan ottama onnistunut kuva minusta ja Murusta, Kisahoitajan pesti Sissin kanssa. Ensimmäiset kisat, ikinä!

Syksy

Uusi talli Siilinjärvellä ja uudet ratsut, tässä kuvassa Danny. Viimeiset hyppelyt Nisalla. Hevoskuvausta ulkosalla ja uudesta kodista nauttiva Elvis.

Sellainen oli minun vuoteni. Odotan ensikesältä taas paljon heppailuja ja toivon että pystyisin käymään yhtä usein kuin viimekin kesänä. Talvella varmasti käyn vähemmän ratsastamassa, mutta yritän silti silloin tällöin käydä. Kuvauskeikkaa on jo suunnitelmissa, jos kaikki menee kuten pitäisi. Siinä tapauksessa suuntaan loppiaisena kuvaamaan WinterCup estekisoja Kantelesärkkään.

Erikoispostaus: Hevoshistoriani osa 3.

Flexa

Ja viimein saavumme hevoshistoriani viimeiseen osaan

Muutin syksyllä 2009 Joensuuhun ja keväällä 2010 aloin vuokraamaan lämminveriruuna Onnia, oikealta nimeltään Öken. Kävin aika satunnaisesti ja kesällä 2010 tapahtui hevoshistoriani käännekohta, kun "löysin" Aittopuron tallin ja pääsin tutustumaan Centered Ridingiin. Kävin kesällä Centered Ridingin peruskurssin ja innostuin heti. Syksyllä aloitin vakiotunnit Aittopuron tallilla ja kävin siellä kerran viikkoon. Aittopuron tallilla pääsin ratsastamaan seuraavilla hevosilla:

pv t. Flexa
sh r. Hiskin Otto
eestinh r. Vahvel

Aittopuron tallin tärkeimmäksi ratsukseni muodostui Flexa, eli Melli. Ratsastin yleensä aina Mellillä, tykkäsin neidin tempperamentista ja siitä, ettei mitään annettu ilmaiseksi. Kävin kesällä 2011 Aittopuron tallilla estekurssin, jolla halusin palauttaa mieleeni taas esteratsastuksen. En ollut moniin vuosiin hypännyt esteitä ja silloinkin yleensä vain todella harvoin. Mellillä pääsin taas esteiden makuun. Jokatapauksessa sanoisin, että Aittopuron talli on ollut yksi ratsastushistoriani merkittävimmistä paikoista! Siellä löysin harrastusintoni uudelleen.

Minä ja Melli estekurssilla 2011

Minä ja Mikael v. 2011

Syksyllä 2011 kävin ekaa kertaa kokeilemassa Mikael nimistä hevosta, jota oli tarkoitus alkaa liikuttamaan. Ensimmäinen kerta meni todella huonosti ja epäilin, ettei minusta olisi kyseisen hepan ratsastajaksi. Mikaelin omistaja kuitenkin pyysi, että tulisin kokeilemaan vielä uudestaan ja toinen kerta sujuikin paljon paremmin. Mikaelia ehdin käydä muutaman kerran hoitamassa, kun Mellin omistajan kanssa sovittiin puoliylläpidosta. Harkitsin tuolloin vielä vakavasti, että olisin ostanu Mellin, sillä se oli tulossa myyntiin. Totesin kuitenkin, ettei minulla olisi ollut mitenkään varaa elättää hevosta. Ehdin puoliylläpitää Melliä n. kuukauden kunnes joku pöllö ajoi perääni autolla ja meidän auto meni lunastukseen.

En siis ehtinyt käymään enää niin usein tallilla. Ja Vuodenvaihteessa 2012 muutin kevääksi Helsinkiin opiskelemaan. Niinpä kevätkauden ratsastus oli taas jäähyllä. Kävin pari kertaa vielä Aittopuron tallilla keväällä ratsastamassa, kunnes se lopetti toimintansa kesän alussa. Melliä minulla on myös ikävä.

Minä ja Arvola Brave Knight v. 2013

Minä ja Apsu v. 2012

Viime kesänä (2012) menin sitten estekurssille Jokirannan ratsastuskoululle. Tykkäsin kurssista ja niinpä aloitin syksyllä vakiotunnitkin estepienryhmässä, joita jatkan edelleen kerran viikkoon. Kesällä kävin myös kokeilemassa nykyistäkin vuokraheppaa trakehner ruuna Adoratoria, eli Apsua. Mikaeliakin olen käynyt aina silloin tällöin liikuttelemassa.



Jokirannan ratsastuskoululla olen ratsastanut seuraavilla hevosilla:

nf r. Hillside Balrog
nf r. Arvola Brave Knight
eestinh t. Elaia
trak t. Zuzi
pv t. Sanele
pv r. Armando III
pv r. Arras
pv r. Backyard's After Eight
rp r. Ontario II
tuntem. r. Arion III

Reilu kuukausi sitten "löysin" Outokummusta, anoppilan läheltä ratsutallin, jolla olen nyt muutaman kerran käynyt ratsastelemassa. Käymme avomieheni kanssa aika usein Outokummussa vanhempiemme luona, joten on kiva kun nyt sielläkin on mielekästä tekemistä. Talli on siis ratsutalli Revontuli, joka on aikaisemmin toiminut Juuassa. Kävin myös vähän aikaa sitten siellä tunnin estevalmennuksessa.

Kyseisellä tallilla olen ratsastanut seuraavilla hevosilla:

nf t. Lilja II
w t. American Night Light
sh t. Rinsessanni

Minä ja American Night Light v. 2013

Siinäpä sitä on käyty läpi minun hevoshistoriani. Voi olla, että jokunen heppa on unohtunut välistä, mutta suurin osa lienee listassa. Listassa on siis laskujeni mukaan 72 hevosta. Olipa mukavaa muistella menneitä. Olikos tässä postauksessa teille tuttuja hevosia?

Erikoispostaus: Hevoshistoriani osa 2.

Olen myös ratsastellut elämäni aikana monilla ystävieni hevosilla. Laittelenpa niitä nyt tänne.

Aleksi v. 2003

Tärkeimpänä hoito/vuokrahevosena pidän kaverini Sannan shetlanninponi Aleksia, eli Allua. Sannaan tutustuin yläasteella ja sitä kautta sitten yhteinen harrastuskin löytyi. Sannalla oli ollut Allu jo monia vuosia ja se on ehdottomasti yksi parhaista shettiksistä mitä olen koskaan tavannut. Se oli todella kiltti, vaikka ponimaisiakin piirteitä löytyi.

Paras muisto Allusta on se, kun kävimme Kantelesärkän tallilla kisoissa ja Sannan pikkusisko meni tehtäväradan Allun kanssa. Tehtäväradalla sai olla avustaja mukana ja luonnollisesti se olin minä. Oltiin Allun kanssa ennenkin leikitty "seuraa-johtajaa" (Vaikka siihen aikaan ei ollut mitään hajuakaan luonnollisesta hevostaidosta tai muistakaan semmoisista) ja siitähän olikin sitten apua kisoissa. Sannan sisko oli vielä nuori, eikä osannut rataa ollenkaan ulkoa. Sanoin sitten vaan, että pidä poni vaan ravissa, niin minä kerron minne pitää mennä. Lähdin sitten juoksemaan rataa pitkin ja huomasin, että poni seurasi perästä. Juoksin siis koko radan ja poni tuli kiltisti perässä. Voittohan sieltä sitten tuli! Voi, että olin ylpeä Allusta!

Hannevei eli Neve.

Allun kanssa samalla tallilla oli myös suomenhevostamma Hannevei, eli Neve, jolla myöskin ratsastelin silloin tällöin. Olin oikeastaan Allulle jo liian pitkä, mutta sellainen rimppa, että painoa ei ollut nimeksikään. Neven kanssa ratsastelin myös paljon. Muistan miten Sannan kanssa hypättiin Nevellä ilman satulaakin. Hurjia ollaan silloin oltu. Käytiin paljon maastoilemassa Allulla ja Nevellä Sannan kanssa ja Sannaa saan kiittää monista hyvistä muistoista!

Lisätään listaan:
shet r. Aleksi
sh t. Hannevei
lv t. Camy Girl
sh r. Riku-Viri
sh r. Poika-Visko
eestinh r. Viiking

Minä ja Vesku, v. 2005

Kävin myös pari kertaa ratsastamassa kaverini ylläpitohevosella Camy Girlilla. Lämppäritamma, jolla oli jo ikää. Saman kaverin kanssa kävin myös ratsastamassa pari kertaa eesinhevos ruuna Viikingillä eli Vikillä ja myöhemmin samalla tallilla asuvan suokkiruuna Poika-Viskolla eli Veskulla. Veskulla ratsastelin muistaakseni vuonna 2005 melkein kerran viikkoon.

Lisäksi kävin ratsastamassa toisen kaverini Suomenhevosella Riku-Virillä useammankin kerran. Riku oli oikein kiva herrasmies ja kyseinen kaveri lähtikin Rikun kanssa Vuohimäen leirille silloin toisena kesänä.

Minä ja Riku v.2005

18-vuotta täytettyäni sain ajokortin ja silloin rupesin käymään ensimmäistä kertaa vakiotunneilla, nimittäin El Caballo Feliz, nimisellä harrastetallilla.

Minä ja Bandi v. 2007

Kyseisellä tallilla kävin vakiotunneilla syksyn 2007 ja seuraavan kevään ja kesällä 2008, lukiosta valmistuttuani menin työmarkkinatuella harjoitteluun samaiselle tallille. Vaikka työ oli rankkaa tykkäsin hirveästi koko kesästä! Voi olla, että aika kultaa muistot, mutta ehdottomasti yksi parhaista kesistä mitä minulla on ollut! El Caballo Felizissa ratsastin siis ainakin seuraavilla hevosilla:

tuntem. r. Prisco
pv r. Bandit
ox r. Nominac
tuntem. t. Ketter
tuntem. r. Romeo
rp. r. Lawn Of Brown Prince
sh. r. Harlin
tuntem. t. Ira

Ratsastin tunneilla yleensä Bandilla ja se olikin minun suosikkiratsuni. Muistan erään kerran kun tuntia oli pitämässä sijaisopettaja ja Bandin perä oli tavallista kevyempi. Kun ruvettiin laukkaamaan niin bandi vaan veteli pukkia toisen perään. Jouduin keskittymään täysin siihen, että pysyn kyydissä ja opettaja käski kääntää Bandia voltille, ettei se voisi pukitella. Siinä sitten mentiin tiukkaa volttia pukkilaukassa. Muistan miten opettaja sanoin että "Kestä vielä vähän aikaa, kohta lopetetaan laukkaaminen". Pysyin kyydissä, mutta oli kyllä yksi rankimmista tunneista. Tuotakin heppaa on kyllä vähän ikävä!

Minä ja Roobe v. 2003

On myös monia hevosia joilla olen ratsastanut vain yhden kerran ja listaan niitä nyt tähän:
lv t. So Fine (Tähän mennessä ainoa heppa jolta olen pudonnut pukitteluissa)
sh r. I. L. Ponnen Tahti
tuntem. r. Bubenthsik
rp. t. Salli-Mariia
?. t. Tuti
tuntem. r. Roobe
sh t. Siroluomus
sh r. Solmu (En muista oikeea nimeä)
sh t. Rimpi
sh t. Kimin Essu

Muutin sykyllä 2008 Savonlinnaan, jolloin ratsastus jäi tauolle. Aloitin opiskelut, joten paljoa ei olisi ollut varaakaan. Kävin kuitenkin välillä El Caballo Felizissa, aina kotona käydessäni. Kävin myös kerran Enonkoskella Kirsin tallilla yhdellä tunnilla, jossa ratsastin muistaakseni suomenhevostamma Siroluomuksella.

Jatkuu osassa 3. Oliko tässä osassa sinulle tuttuja hevosia?

Erikoispostaus: Hevoshistoriani osa 1.

Toinen erikoispostaus jonka lupasin tehdä on kuvin ja tekstein esitelty lista hevosista joilla olen ratsastanut. Lista on pitkä ja luulen että jokunen heppa saattaa jopa välistä unohtua, mutta yritetään nyt ainakin.

Minä 8-9 vuotta ja Henkka

Ratsastuksesta kiinnostuin isosiskoni kautta. Isosiskoni kävi silloisella Vanhan Pappilan tallilla Outokummussa monta kertaa viikossa ja koulukaverini äidillä oli samaisella tallilla oma hevonen. Tämän koulukaverin kanssa sitten lähdin joskus 8-vuotiaana ensimmäistä kertaa ratsastamaan. Muistelisin että ratsastustunti maksoi tuolloin 50 markkaa. Ensimmäinen poni jolla siis ratsastin oli Shetlanninponi ruuna Henkka.

Samaisella tallilla ratsastin myös shetlanninponi ruuna Hugolla ja näillä pikkuponeilla opeteltiin ensimmäiset ravit ja laukat. Jokatapauksessa ratsastus loppui siihen kun ponit myytiin ja tallin toiminta pikkuhiljaa loppui. Hevoskärpänen oli kuitenkin jo ehtinyt purasta, pysyvästi.

Tapasin vielä Hugon ja Henkan myöhemmin yläaste iässä, kun ne olikin myyty eräälle koulukaverilleni! Pääsin siis moikkaamaan vanhoja tuttuja uudemman kerran neljä vuotta myöhemmin vuonna 2003.

Aamu-Rusko. En ole itse kuvassa.

Olisinko sitten ollut jo viidennellä luokalla kun sain toisen kosketuksen ratsastukseen luokkakavereiden myötä. Heidän mukanaan lähdin Pyörivän Kolikon Tilalle Liperiin ja siellä hoidin ja ratsastin shetlanninponi tamma Aamu-Ruskoa. Kaverit minulle opettivat miten ratsastetaan ja hoidetaan hevosia. Lisäksi olin imenyt itseeni hirvittävät määrät kaikenmaailman teoriatietoa hevosten hoidosta kirjaston kirjoista. Kyseisellä tallilla taitojen karttuessa ratsastelin myös Taimur nimisellä eestinhevos ruunalla ja Doly nimisellä shetlanninponi tammalla. Myöhemmin ratsastin myös suomenpienhevosella Peukaloisella ja risteytysponi Rio Capella.

Taimur

Kuudennella luokalla pääsin ensimmäiselle ratsastusleirilleni, joka oli Nuori Suomen järjestämä ratsastusleiri. Leiri sisälti huimat 2,5 tuntia ratsatusta, eli kyseisellä leirillä en oppinut juuri mitään uutta. Leirillä siis käytiin ratsastamassa Joensuun ratsastusopistolla, joka silloin sijaitsi vielä Kiviniemen tallilla. Kyseisellä leirillä muistan ratsastaneeni kolmella eri hevosella (Kirjoitin ne silloin oikein vihkoon ylös). Tommi poniruunalla sekä Marta ja Ika nimisillä hevosilla.

Tommi. Tämä kuva on otettu muuten kertakäyttökameralla.

Yläasteelle siirtyessäni rupesimme käymään kaverini kanssa Polvijärvellä Oivan tallilla. Kyseinen talli on minun hevoshistoriassani erittäin tärkeä paikka, sillä siellä olen oppinut todella paljon hevosten käsittelystä ja hoidosta. Yleensä menimme kaverini kanssa aamupäivästä tallille. Harjasimme kaikki tallin hevoset ja ponit ja ratsastimme tunnin aina eri poneilla ja hevosilla. Kyseisellä tallilla kävin säännöllisesti vuosina 2002-2006. Kunnes talli lopetti tuntitoiminnan. Kävin kuitenkin aina välillä moikkailemassa hevosia senkin jälkeen. Viimeisen kerran vuonna 2008.

Minä ja Misa v. 2003.

Ensimmäisellä kerralla ratsastin Welsh tamma Tullella. Tulle vei sydämeni heti ja ratsastelin sillä usean kerran, kunnes se jouduttiin melko pian lopettamaan kaviokuumeen takia. Sittemmin ratsastelin melkein kaikilla tallin ratsuhevosilla ja poneilla. Tärkeämmäksi hevoseksi muodostui new forest tamma Misa Bettina, jonka kanssa meillä muodostui erityinen suhde. Rakkain muisto Misasta on se, kun menin tallille ensimmäistä kertaa Tullen kuoleman jälkeen ja Misa oli karsinassaan makuulla. Menin Misan karsinaan suremaan Tullea, jolloin Misa laittoi päänsä syliini ja nukkui siinä.

Misalla hyppäsin ensimmäiset esteeni ja tämä poni opetti minulle miten pukittelevan ponin kyydissä pysytään. Muistan myös miten aluksi Misa ei meinannut antaa kiinni laitumelta vaan juoksi iloisesti ympyrää ympärilläni. Myöhempinä vuosina kuitenkin tuli luokseni mielellään. Tätä ponia miulla on todella suuri ikävä.

Minun ja Misan ensimmiset esteet.

Jokatapauksessa vuosien aikana kyseisellä tallilla ratsastin seuraavilla hevosilla:
Welsh t. Tulle
Nf t. Misa Bettina
Rp t. Nadja
Shet t. Netta
Isl t. Salka-Valka II
Nf r. Siltasaaren Goofy
Sh t. Sala-Vippi
Sh  r. Jesseni
Sh t. Lillan
Lv r. Nonstop

Minä ja Jesse, vuodesta ei tietoa

Vuonna 2004 menin ensimmäiselle oikealle ratsastusleirilleni Vuohimäen Ratsastuskouluun Savonlinnaan. Kyseisen paikan valitsin siksi, että serkkujeni luota oli sinne n. 1km ja olimme useasti serkkuni kanssa käyneet paikassa hevosia ihastelemassa. Muistan säästäneeni itse ainakin suurimman osan rahoista leiriä varten. Ensin kävin estepainotteisen yleisleirin ja vuonna 2005 kävin esteleirin samassa paikassa. Molempina kesinä leirihoitsunani oli torinhevos ruuna Vapper. 170cm säkäinen herra oli todella ihana hoitaa. Ensimmäiset ja ainoat kisani menin Vapperilla ja sijoituin neljänneksi.

Minä ja Vapper v. 2004

Kyseisellä tallilla siis ratsastin ainakin seuraavilla hevosilla:

torih r. Vapper
pv r. Probeg
pv t. Felisia
pv t. Offi
sh t. Helsteen
sh r. Hilukin Poika
nf r. Peanut Pinocchio
tuntem. r. My Favorite
tuntem. r. Filur II
tuntem. r. Hannibal IV
tuntem. r. Poker II
tuntem. t. Mary

Luultavasti myös muita, mutta en nyt millään muista!

Minä ja Felisia, 2005.

Jatkuu osassa 2. Laitan loppuun vielä muutamia vanhoja kuvia

Minä ja Probeg, eli Roope. v. 2005

Tässä myöskin minä ja Roope

Minä ja Salka, vuonna 2003

Näkyikö tuttuja hevosia postauksessa? Kiva olisi saada kommentteja, jos olet ratsastellut samoilla hevosilla.

Erikoispostaus: Sattumus -kuvat

Erikoispostauksen äänestyksessä eniten ääniä sai Sattumus -kuvat sekä Hevoshistoriani. Molempiin tuli 4 ääntä, joten aion toteuttaa molemmat erikoispostaukset. Teen ensin nyt tämän Sattumus -kuvat postauksen ja myöhemmin sitten tuon hevoshistoriani.

Seuraavat kuvat on otettu monien vuosien varrelta, enkä määrittele kuvissa sen kummemmin hevosta kuin ratsastajaakaan. Jos joku ei halua kuvansa olevan tässä postauksessa niin ilmoittakaa, niin poistan kuvan. Tarkoitus ei ole loukata ketään :)

En julkaise kommentteja joissa ilmaistaan hevosen/ratsastajan nimi, mutta muuten kommenttia saa laittaa tulemaan(Hyvän maun rajoissa). Jos joku näistä itsensä tunnistaa ja haluaa kyseisen kuvan(vaikka muokkaamattona) itselleen niin eikun viestiä tulemaan! Ilman lupaa ei kuitenkaan saa kopioida.

Mutta nyt kun on tarpeeksi saarnattu niin sitten niihin kuviin!

1.

2.

3. Tämä päättyi hevosen kuperkeikkaan, mutta ilmeisesti suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Näytti hurjalta.

4.

5.

6.

7.

8. Asento oli hieno ja muistaakseni meni samalla pompulla puomienkin yli.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16. Hevoset on kauniita ja jaloja eläimiä.

17.

18.

19.

20. Pieni liukastus, mut pystyssä pysy.

21.

22.

23. Ei tyylillä niin väliä, kunhan yli menee.

24.

25.

Mikä oli sinusta paras kuva? :)