Kypärä, joka pelasti pääni

Mulla oli onnettomuushetkellä päässä John Whitakerin Victory kypärä. Nyt kun oon tutkinu sitä tarkemmin, niin siinä on kaksi iskun jälkeä, joista toinen on takaraivossa ja toinen sivussa. Sisältä katsoen, kypärä on haljennut takaraivon kohdalta. En edes huomannut halkeamaan heti, mutta kun tutkin kypärää tarkemmin niin huomasin sen. Kyllä sitä väkisinkin miettii, että mitä ihmettä liikkuu niiden ihmisten päässä, jotka eivät käytä kypärää.

Tuo minun kypärä ei ollu kalleimmasta päästä. Muistaakseni se maksoi n, 100€, kun sen ostin. Lisäksi, tykkäsin kovasti siitä, kun siinä oli tuota kimallusta tuossa edessä. Ja miten hyvin se suojasi päätä, kun selvisin onnettomuudesta vain niskavammalla. Jos päässä ei olisi ollut kypärää, niin enpä olisi tässä tätä kirjoittamassa. Kun tuota kypärää katsoo, niin tajuaa sen, miten raju isku on ollut.

Halkeama merkattu nuolilla. Se tuntuu selväst sormeen, mutta oli vaikea kuvattava.

Kypärähän tulisi vaihtaa aina, kun hevosen selästä tippuu siten, että pää kolahtaa. Vaikka päällepäin kypärässä ei näkyisikään juuri mitään, niin sen pintajännitys katoaa iskun voimasta, eikä se enää sen jälkeen suojaa niin hyvin. SRL:n seurajäsenyyden mukana tuleva vakuutus korvaa 100e uudesta kypärästä, mutta ilmeisesti sitä varten tarvitaan lääkärikäynti. Luonnollisesti vakuutus korvasti minullekin uuden kypärän hankinnasta sen 100e. Vakuutus korvasti itseasiassa kaikki kulut, sairaalaöistä poliklinikkakäynteihin. Siitä kiitos.

Uusi kypärä tuli hankittua sairasloman loppupuolella ja matkaan lähti Charles Owenin glitter bling bling kypärä, eli siis yr8 sparkly. Ihan vaan koska kimallusta sen olla pitää. Kypärä on myös uusien säädösten mukainen, joten jos nyt onnistuisin siellä selässä pysymään, niin ei hetkeen tarvitsisi kypärää vaihtaa. Tykkään kyllä paljon tuosta kypärästä, vaikka se onkin jykevämpi kuin edellinen.

Mulla oli tippumishetkellä päällä myös Kalle K:n turvaliivi, joka varmasti suojasi myös selkärankaa. Iskun voimasta päätellen, veikkaan että selkärankaankin olisi saattanut murtuma tulla ilman turvaliiviä, vaikka selvästikin takaraivo on ottanut kovimman iskun vastaan. Nyt olen katsellut noita paukkuliivejä, joissa on tuki myös niskalle ja jos vielä palaan esteiden pariin, niin aika varmasti sellaisen ostan. Eihän se tässä tapauksessa luultavasti olisi edes muuttanut tilannetta, mutta tulevaisuuden tilanteita ei voi ennustaa.

Toivonkin, että vähintään kypärä pysyy muidenkin päässä ratsastuksen aikana. Tippumista ei voi koskaan ennustaa ja varsinkin maneesin seinät on aika kova vastus, tulipa siihen vauhdista tai ei.

Toppahousuepisodi

Tiistaina menin ratsastamaan Poudalla. Olin päättänyt jo ennen lähtöä, että menen ilman satulaa, sillä pakkasta oli n. 15 astetta ja ulkona oli kylmä viima. Olin siis tumpannut myös päälle paljon vaatetta, jotta pysyisin lämpimänä. Poutahan asuu tätä nykyä pihatossa ja tulikin nätisti vastaan kutsusta. Itseasiassa koko hevoslauma tuli vastaan kutsusta ja varsinkin lapsiheppa Usva oli taas änkemässä mukaan. Talli on kylmä näin talvella, mutta onneksi siinä harjaillessa ja varustaessa tuli lämmin.

Menin Poudan kanssa ulos ja kiipesin jakkaralle, josta oli tarkoitus nousta Poudan selkään. Ongelmaksi muodostui se, että Pouta lähtee lähes välittömästi liikkeelle kun selkään pääsee ja toppahousujen kanssa ei ole mitenkään kovin ketterää nousta satulattomaan selkään. Ensimmäinen yrittäminen meni pieleen, joten toisella päätin että selkään pääsen. Ja pääsinhän minä. Nimittäin sillä samalla hetkellä kun heilautin jalkani toiselle puolelle kuului massiivinen "Riips" -ääni. Ja se ääni tuli muuten siitä, että toppahousuista repesi sauma. Rupesi naurattamaan ihan kamalasti, mutta eipä siinä. Jatkoin kuitenkin ratsastusta, sillä Poudan selkä lämmitti kyllä ilmastoinnista huolimatta.

Menin n. 20minuuttia kevyesti käyntiä ja ravia kentällä. En halunnut mitään hikitreeniä tehdä ja tuuli oli kyllä inhottava kentällä, joten ei se mitään hirveän miellyttävää ollut. Hyvä mieli jäi kuitenkin, sillä Pouta oli tosi kiva ratsastaa.

Torstaina olikin sitten tämän vuoden ensimmäinen ratsastustunti ja tajusin, että tarvitsen sinne uudet toppahousut. Päätinkin sitten torstaina harkan jälkeen käydä sellaiset ostamassa. Nukahdin auton lämmetessä, mutta nippanappa kerkesin Joensuun ravi- ja ratsastusvarusteeseen toppahousuja ostamaan. Muutamia sovitettua päätin kotiuttaa Mountain Horsen Mountain Rider toppahousut, jotka vaikuttivat lämpimimmiltä.

Elvis tarkistaa aina uusien ostosten laadun

Poislähtiessä muistin sitten että olin unohtanut ostaa kolmisormilapaset, joten suuntasin vielä prismaan. Siellä olikin Eurohunterin talvihanskoissa -30% lappu, joten kotiutin lapasten lisäksi myös toppahanskat. Hanskoille ja lapasille jäi hintaa vajaa 10€ pari. Onpahan nyt useammat sitten, niin voi käyttää eri hanskoja eri tallilla.

Tunnille sain Leksa nimisen ruunan, josta tykkään kyllä kovasti, ainakin sileällä. Esteillä mulla on vielä hieman epävarmuutta Leksan kanssa, sillä se tykkää hypätä aika isosti. Olen kuitenkin päättänyt, että aion opetella ratsastamaan Leksalla esteillä ja kunhan se päivä tulee, että ei enää jännitä Leksan kanssa niin tiedän, että olen onnistunut.

Tunnilla tultiin puomeja ja paria pikkupystyä. Pikkuisen olikin Leksan kanssa hakemista, kun ekalle esteelle Leksa hyppäsi kaukaa. Samalla selkä hieman nitkahti, mutta jatkoin tottakai tunnin loppuun. Saatiin onneksi muutamia hyviäkin hyppyjä ja muuten Leksa oli kyllä aivan huippu ratsastaa. Se kuunteli hyvin ja muutenkin sujui paljon paremmin kuin yleensä. Olen siis selvästi jo vähän päässyt sisälle tämän herkän hevosen sielunmaisemaan, vaikka paaaaljon on vielä opittavaa. Toppahousut ja lapaset osoittautuivat oikein hyviksi, ei meinaan palellut tunnilla ollenkaan! :)

Elviksen laatustantardi täyttyi. Hyvät housut on!

Sellainen oli mun viikko. Pikkuhiljaa olen kyllä kaipaillut vähän kameran taakse. Täytyykin ottaa joku kerta kamera mukaan tallille, jos saisi jotain oikein kivoja talvikuvia! (Ja jos ei olis niin paljon pakkasta, et kameraa ylipäätään uskaltaisi ulkoiluttaa.)

Ratsastusta ja uusien hanskojen testausta

Tällä viikolla kävin ratsastamassa kaksi viimeistä tuntia opistolla, ennen kuin aloitan tunnit Kuopiossa. Esittelen tässä postauksessa Horse&Houndin ostokset sekä kerron samalla miten nuo tunnit meni.

Helsingin reissulla minulla oli yksi tavoite: käytä Horse & Houndin liikkeessä. Kävin myös tsekkaamassa Espoossa Hööksin ja Hevosmeren, mutta sieltä ei kyllä löytynyt mitään. Viime kesänä tein Horse & Houndista kivoja alelöytöjä, jotka esittelin tässä postauksessa. Olin jo etukätee päättänyt ostaa Roecklin hanskat  ja alekoreja tutkiessa silmiin osui jotain, mikä miellytti kovasti minua. Vaaleanpunaista ja pörröistä!

Ostin siis Kingslandin vaaleanpunaisen neuleen, jolla oli hintaa 35€. Normaalihinta tuolle neuleelle on 79,90, joten alennus oli erittäin hyvä. "Rökkelit" oli normaalihintaiset. Halusin päästä testamaan, miksi näitä hanskoja niin kovin hehkutetaan ja että mikä tekee näistä hanskoista niin erikoiset.

Hanskoja pääsinkin testaamaan tällä viikolla kun kävin opistolla ratsastamassa tiistaina ja torstaina. Tiistaina sain ratsukin Juliuksen. Jälleen tuntematon hevonen, jota olin katsellut kisoissa. Mielenkiinnolla lähdin tutustumaan. Julius oli todella kiva ratsastaa, sillä se kulki todella hyvin eteen, joten mitään eteenpäin punkemista ei tarvinnut tehdä. Tunnilla tehtiin paljon asettamisharjoituksia, mutta ihan en tuon tunnin aikana päässyt vielä Juliuksen kanssa täysin samalla aaltopituudelle. Mutta mullahan meneekin yleensä se muutama tunti, ennen kuin nappulat alkaa löytyä. Tunnilla ei edes tullut hiki, kun Julius kulki niin kivasti omalla moottorillaan.

Julius, en ratsasta tässä itse

Tänään torstaina sitten pääsin estetunnille. Kysyin sitä jo viime viikolla sillä halusin saada vielä pientä tuntumaan esteisiin ennen estetuntien alkamista syksyllä. Ratsuksi sain taas uuden tuttavuuden nimeltä Motivs, eli Simo. Pikkuisen alkoi kyllä jännittää, mutta niinhän se mulla tuppaa tekemään muutenkin aina esteillä. Tunnin aluksi verkattiin tekemällä avoja ja voltteja. Toiseen suuntaan tämä oli huomattavasti helpompaa kuin toiseen ja ogelmia tuli laukannostoissa. Tehtävän oli nostaa lyhyille sivuilla myötälaukka ja pitkille sivuille vastalaukka. Oikeaan kierrokseen se myötälaukka ei sitten ihan niin vaan noussutkaan. Monta kertaa piti korjata.

Motivs, en ratsasta tässä itse.

Verkan jälkeen tultiin ensin puomeja ravissa ja sitten ruvettiin hyppäämään estettä. Alkuun oli taas hirmuista hakemista esteelle, mutta Simon hyppy oli todella helppo ja kiva istua, joten siinä ei ollut ongelmaa. Enemmänkin ajoituksen kanssa. Tulin esteelle liian kovaa, joten en nähnyt paikkaa mistä piti lähteä hyppyyn. Vasemmassa kierroksessa sitten alkoi onnistua paremmin, kun esteelle oli pitempi matka ja pystyin lyhentämään laukkaa paremmin. Esteen jälkeen Simo oli kyllä aina ihan tulessa ja aika pitkään piti aina rauhoitella, että sai sen asettumaan. Kaksi viimeistä hyppyä sitten onnistuikin kivasti ja olin tyytyväinen, että sain korjattua ratsastustani jo niinkin paljon, vaikka jäihän siihen vielä paranneltavaakin.

Mitä tulee uusiin hanskoihin, niin onhan niissä vähän napakampi tuntu kuin normihanskoissa, mutta mitään supre wow -fiilistä en niistä kyllä saanut. Ehkä eron huomaa sitten, kun noita on käyttänyt pidempään ja yrittää sen jälkeen käyttää jotain toisia. Mutta ei ne pahaltakaan tuntuneet.

Ensi viikolla lauantaina lähden muuttokuorman kanssa Kuopioon ja varasinpa lauantaille myös tunnin uudelle tallille! Joten jos ei siihen mennessä mitään kuulu, niin kirjoittelen sitten kunhan olen täällä uudella tallilla käynyt. Jännää!

Postausehdotuksia muuten saa laittaa jos on toiveita. Luulen että kun koulu taas alkaa ja olen iltapäivät itsekseni Kuopiossa, niin jää enemmä aikaa bloggaamisellekin.

Ratsastushousujen värjääminen

Koitin etsiä netistä tietoa, että voiko ratsastushousuja värjätä. Eipä sitä oikein löytynyt, joten ei auttanut muu kuin tehdä tieteellinen testi ja ainakin yrittää värjätä housuja. Mullahan siis on kaveriltani viidellä eurolla ostamat kisahousut, jotka mulla oli jalassa viime kesän kisoissa. Tällä hetkellä kisoja ei ole tiedossa ja minua harmitti, että housut lojuivat turhana kaapissa. Sen verran sain selville, että luonnonkuidut kuten puuvilla värjäytyvät hyvin, mutta keinokuiduista esimerkiksi lycra ei värjäänny. Housut olivat siis Cotton Naturalsin ratsastushousut ja niissä luki vain että puuvillaa/lycraa. Ohjeissa luki, että jos kangas on osittain keinomateriaalia, niin se voi jäädä vaaleammaksi, joten tällä perusteella uskalsin lähteä kokeilemaan. Selitän tässä vaihe vaiheelta värjäyksen.

Tarvikkeet: Suolaa, Housut ja pesukoneväri. Lisäksi tarvitset sakset sekä kumihanskat. Päätin ottaa Nitor värin, joka on sävyltää Fuchsia. Olisin oikeastaan halunnut tummanpunaiset, mutta koska vaarana oli se, että ne jää haaleammaksi niin kulahtanut punainen ei ole kovinkaan kiva väri. Sen sijaan, jos fuchsia jää haaleammaksi, niin silloin se on vaaleanpunaista ja sekin passaa minulle.

Nitor paketissa oli tuo väriaine sekä kiinnitysaine, omissa pakkauksissaan.

Housut piti punnita, jotta tietää paljonko suolaa pitää laittaa pesuun.. Paketissa luki että jos vaate painaa 400g niin tarvitaa 500g suolaa.

Sitten punnitsin 500g suolaa valmiiksi.

Housut piti kastella ennen koneeseen laittoa, joten upotin ne lavuaariin vähäksi aikaa veteen.

Väripaketit pitää avata todella varovasti saksilla ja HANSKAT KÄDESSÄ. Erityisesti tuo missä on nestemäistä väriä. Avasin sen niin varovasti kuin pystyin lavuaarissa ja hetken aikaa lavuaari näytti siltä, että joku olisi teurastettu siellä. Väri nimittäin roiskui yrityksistä huolimatta hiukan. Sen jälkeen housut, väripaketit sekä suola laitetaan koneeseen. Väripaketteja ei tule kaataa vaan jättää pystyasentoon, silti sitä vähän roiskui housuille ja näyttää kyllä aivan vereltä!

Sitten laitetaan kone pyörimään, ilman esipesua, normaali ohjelmalle ilman pesuainetta. Itse käytin lämpötilana 40 astetta, vaikka housut saisi pestä vain 30 asteessa. Paketissa kuitenkin luki, että 30 asteessa värjääminen saattaa jättää hailakamman värin. Kone pyöritetään kerran ja sen jälkeen kun se on valmis, lisätään sinne hieman pesuainetta ja pyöritetään uudestaan. Kurkkasin kyllä tässä välissä koneeseen ja melkein hihkaisin, ei nimittäin näyttänyt lainkaan hassummalta. Kun sitten piinaavat kaksi koneellista olivat pyörineet, sain nostaa housut koneesta kuivumaan. Ja tadaa! Tältä ne näyttävät kuivana:

Eivät ole ihan noin kirkkaat kuin kuvassa, vyörätön yläreuna on enemmän sen värinen, miltä nämä oikeasti näyttävät. Eli näistä tuli tällaiset tummanpinkit. Paikat jäivät vaaleanpunaiseksi ja oikeastaan olen nyt iloinen että en värjännyt sillä normipunaisella, sillä paikat olisi varmaan näyttäneet vähän ikävältä haalean punaisena. Myös vetoketju ja langat eivät värjäytyneet vaan jäivät valkoiseksi.

Läheltä katsottuna huomaa, ettei kangas ole ihan tasaisesti värjäytynyt ja se johtunee juurikin siitä lycrasta. Kauempaa sitä ei kuitenkaan huomaa joten eiköhän noita jossain tavan ratsastelussa kehtaa käyttää. Ennemmin ainakin kuin valkoisia kisahousuja! Lisäksi jos kyllästyn tähän väriin, voin aina värjätä ne myös mustaksi, toki silloin paikat jää harmaaksi.

Kuva lähempää. Tästä näkee sen, ettei väri ole ihan tasainen. Ja tässä kuvassa myös housujen todellinen väri näkyy paremmin. Hyvin myös huomaa, jos lanka on jostain karannut :D

Tämän perusteella, ainakin puuvillaa sisältävät ratsastushousut voi värjätä, mutta kannattaa tosiaan varautua aavistuksen vaaleampaan lopputulokseen jos housuissa on jotain värjäytymätöntä materiaalia. Värjäystulos onkin lähempänä tuota, jos olisin värjännyt 800g, kuin 400g, mutta eipä tuo haittaa. On ainakin vähän erikoisen väriset housut mulla nyt sitten! Mitäs tykkäätte?

Uudet saappaat

Ostin tuossa jo joku aikaa sitten uudet ratsastussaappaat. Ihan vaan siksi kun halvalla sain! Luokkakaverini oli nimittäin tilannut nämä saappaat itselleen, mutta ne olivatkin olleet sitten väärän kokoiset. Minä tottakai heti kiidätin itseni niitä sovittamaan. Kysyin kaverilta, olisiko sillä ollut jotain ratsastushousuja, minkä kanssa kokeilla saappaita ja olihan sillä: valkoiset kisahousut.

Vetäisin sitten kisahousut jalkaan ja siihen päälle vielä tuliterät uudet saappaat ja eipä siinä paljoa myyntipuheita tarvittu. Näytin niin pro ratsastajalta kun oli oikein kisahousut jalassa. Saappaat oli muutenkin hyväntuntuiset. Paljon napakammat kuin entiset saappaat, jotka ostin käytettynä.

Ja tässä nämä nyt on:

Horseheadin nauhalliset nahkasaappaat. Ilmeisesti junior malliset, sillä pienijalkaisia ollaan molemmat. Nauhat luultavasti vaihdan, sillä ne ovat sellaista joustavaa materiaalia ja haluaisin ehkä vähän napakammaksi vielä tuon nilkka osan. Käytössä sen sitten näkee.

Vielä en ole raaskinut käyttää, mutta ajattelin ottaa nämä vähän parempaan käyttöön ja käyttää noita entisiä sitten kurakeleillä ja talvella (kun sinne alle mahtuu enemmän vaatettakin).

Mutta tällaista tällä kertaa. Uudet tuulet puhaltavat jälleen ratsastusharrastuksen parissa, mutta siitä ehkä sitten myöhemmin lisää ;)

Alkuviikon puuhastelut

Maanantaina 6.1. menin suunnitelmien mukaisesti kuvaamaan Winter Cup estekilpailuja Kantelesärkän tallille. Harmillisesti en voinut jäädä loppuun saakka, sillä olin lähdössä junalla Lappeenrantaan siskoni luokse iltapäivästä. Yleensä en tykkää lähteä kuvaamaan kisoja, jos en voi olla loppuun asti. Monesti siis saatan jättää lähtemättä kokonaan vain sen takia, etten ehdi kuvata kaikkia luokkia. Yritän nyt kuitenkin muuttaa tapojani, sillä tiedän että kuvista on kuitenkin edes osalle iloa, kun ehtii edes joitakin kuvaamaan. Ja ymmärrän kyllä, että niitä joita ei sitten ehdi kuvata, harmittaa. Harmittaisi minuakin jos lähes kaikista muista olisi kuvia, paitsi sitten juuri siitä minun luokastani. Mutta ei vaan aina ehdi.

Geiša

Aluksi piti taas vähän hakea asetuksia kamerasta. Jossain välissä tuntui jo ihan että kuvaaminen sujui, kun asetukset oli löytyneet. Olinkin kuviin olosuhteisiin nähden ihan tyytyväinen. Yritin myös olla kuvien kanssa maltillinen. En yleensäkään käytä sarjakuvausta estekuvaamisessa, joten en nytkään. Kuvia tuli siis 290 ja julkaisukelpoisia niistä oli 174. Minusta ihan yllättävän hyvä onnistumisprosentti! Kuvissa on kohinaa, mutta olen yrittänyt hyväksyä sen maneesikuvauksessa. Suurella ISO-arvolla kuvatessa kohinaa tulee väkisinkin.

Aabraham

Aloitin kuvien läpikäymisen jo junassa, joten sainkin kuvat julkaisuun melko nopeasti. Täältä voi käydä katsomassa kaikki kisakuvat http://marpu.kuvat.fi/kuvat/2014/6.1.+Kanteles%C3%A4rkk%C3%A4+WinterCup/ . Laitan tähän alle vielä muutamia kuvia kisoista.

L'Mariaci

Venna Tütar

Roms

Lappeenrannassa käytiin siskoni kanssa katsomassa hänen ystävänsä 3,5 vuotiasta todella hienoa kouluhevosen alkua. Kyllä olikin upealiikkeinen hevonen! Lisäksi ostin tältä ystävältä muutamia hevosvaatteita. Minulla onkin ollut suunnitelmissa ostaa uudet housut, joten mikäs sen parempaa, kun hänellä sattui olemaan ylimääräisenä juuri minun kokoisia vaatteita. Tällaiset sieltä lähti mukaan:

Kingslandin vedenpitävä kevyttoppatakki.

Mountain Horsen Softshell takki

Pikeur Mondega ratsastushousut

Kaupan päälle sain vielä Haltin vedenpitävän tuulitakin, kahdet ratsastushanskat (Horse Comfort ja Mountain horse) sekä mini mokkachapsit. Ihan kannattava reissu siis! Pitää varmaan itsekin käydä vähän läpi varastoja ja pistää jo entisiä eteenpäin, takkeja nimittäin alkaa jo olla niin paljon, että osasta voi luopua.

Viikonloppuna vielä luvassa heppajuttuja, mutta niistä sitten myöhemmin lisää ;) Sunnuntaina suuntaankin jo takaisin Kuopioon.

Helsingin reissua ja ostoksia

Nyt on palauduttu arkeen Helsingin reissulta. Käytiin siis avomieheni kanssa Helsingissä ja Summer Sound festareilla. Oli kyllä kivaa käydä pitkästä aikaa Helsingissä ja Summer Soundissakin oli huikea tunnelma ja fiilis!

Perjantai aamuna lähdettiin siis ajelemaan kohti Helsinkiä ja parin pysähdyksen jälkeen päästiin hotellille. Käytiin illalla vielä kävelemässä pitkin Helsingin katuja ja syömässä minun suosikki kiinalaisessa. Lauantai aamupäivä oli omistettu shoppailulle ja ensimmäiseksi suunnattiin hotellin lähellä sijaitsevaan Horse & Hound ratsastusvarusteliikkeeseen. Siellä olikin alennusmyynnit menossa, joten löysinkin sieltä pari kivaa tuotetta. Alennuksessa oli paljon Kingslandia sekä mm. Pikeurin housuja. Yksiä housuja(joiden merkkiä en nyt muista) kokeilin, mutta olivat löysät reisistä. Mutta Kingslandin t-paita sekä verkkatakki lähtivät mukaani. Palvelu oli liikkeessä hyvää, suosittelen muitakin Helsingissä vierailevia kurkkaamaan liikkeeseen.

Horse&Hound

T-paita

Verkkatakki

Normivaateliikkeistä ostin mm. valkoiset housut ja t-paidan. Jotenkin tuntui ettei mistään löytynyt mitään kivoja vaatteita. Ostosreissun ja syönnin jälkeen käytiin Etelä-satamassa ja istuskeltiin vähän aikaa laiturilla nauttimassa auringosta ja merituulesta. Illalla sunnattiin sitten Summer Soundiin fiilistelemään!

Sisäänkäynti

Valoshowta

Festareilla törmättiin yllättäen meidän kaveriin, eikä edes tiedetty että hän on siellä. Huippu ilta oli ja aika myöhään meni ennen kuin mentiin nukkumaan.

Sunnuntaina kävin sitten brunssilla syömässä sukulaisteni kanssa ja sen jälkeen suunnattiin avomieheni kanssa Hietaniemen uimarannalle köllöttelemään. Pikkuisen matkalla tosin käveltiin vikasuuntaan, että tulipahan vähän lenkkiäkin heitettyä, ennen kuin päästiin perille.

Hiekka oli ihanan sileää

Hietsussa nähtiin myös hanhikulkue. Kävelivät ihan meidän vierestä jonossa.

Hietsusta suunnattiin syömään ja Torni hotellin yläkertaan, jossa sijaitsee baari.

Näkymät Tornin terassilta

Illalla suuntasimme jälleen Summer Soundiin. Sunnuntaina esiintymässä olis mm. Alex Kunnari ja Tiësto.

Alex Kunnari

Lähettiin sunnuntaina vähän aiemmin pois, sillä aamulla piti lähteä aikaisin ajelemaan takaisin Joensuuhun, että minä ehdin vielä illaksi töihin. Tulomatka sujuikin ihan kivasti Varkauteen asti, jossa tehtiin pysähdys. Päästiin jatkamaan Varkaudesta n. 10km, kun autosta rupesi kuulumaan hieman erikoinen ääni ja oli pakko pysähtyä. Konepelti kun avattiin niin savuahan sieltä nousi. Jep jep, ne jotka on lukenut blogia pitempään tietää että, ei ole ensimmäinen kerta kun auto jättää välille. Ja vieläpä joka kerta eri auto!

Tähän se meidän reissu sit tyssäs

Eipä siinä, kutsuttiin sitten minun isä meidät hakemaan, onneksi oltiin sentään jo niin lähellä. Töihinkin ilmoitin että varmasti myöhästyn. Loppujenlopuksi en myöhästynyt kuin 5 minuuttia. Onneksi oltiin lähdetty ajoissa! Nyt sitten mietitään tuon auton kohtaloa, että kannattaako enää korjata vai pistetäänkö romuttamolle.

Sellainen reissu tällä kertaa. Tänään kävin Murun ratsastelemassa ja huomenna menen uudestaan. Meni taas oikein hyvin ja tällä kertaa laukkakin sujui kivasti. Sain ohjattua Murua oikein hyvin laukassakin, sillä aikaisemmin olen joutunut keskittymään niin paljon istuntaani, ettei ohjaamisen ole jäänyt niin paljon huomiota. Huomenna onkin luvassa vähän jotain uutta ja kirjoittelen siitä heti kun ehdin ;) Katsotaan jos saisi pari kuvaakin.

Tällainen megapostaus tällä kertaa. Toivottavasti edes joku jaksoi lukea loppuun!