tiistai 12. toukokuuta 2015

Valmennuksen purkua osa 2

Valmennuksen ensimmäisessä postauksessa halusin purkaa tuntojani mitä valmennus minussa oli herättänyt. Nyt voisin ehkä kertoa tarkemmin mitä siellä valmennuksessa oikein tehtiin. Olen nyt katsonut sunnuntaina kuvatut videopätkät ja koittanut analysoida ratsastustani sitäkin kautta. Edellisessä postauksessa jäi mainitsematta se, että yksi syy siihen, miksi mikään ei tuntunut onnistuvan oli epäilemättä harjoitusravi. Vilillä on todella pompottava ravi, joten siellä on oikeasti hankala istua, kun siihen ei ole tottunut. Kun sitten valmennuksessa vielä vaadittiin napakampaa ohjasotetta niin lopputulos oli selvä. Pomppivasta ratsastajasta ja heiluvasta kädestä johtuva jännittynyt hevonen. Ja arvata saattaa, että jännittynyt hevonen pompottaa vielä pikkuisen enemmän.



Tämä ei tokikaan ole valmentajan vika vaan tässä asiassa saan katsoa ihan suoraan peiliin. "Hei, olen Maria ja en osaa istua Vilin harjoitusravissa". Keskittymisestä siis harmittavan suuri osa meni ihan vain siihen, että sain tasapainotettua itseni hevosen selässä. Välillä ihan kävi ratsua sääliksi kun pompin selässä niin pahasti. Tähänhän ei auta muu kuin treenaaminen. Sunnuntaina sitten otin monesti jalustimet pois, kun koin helpommaksi istua selässä ilman jalustimia, kuin niiden kanssa.



Jokatapauksessa. Ensimmäinen päivä aloitettiin ihan vain taivuttamisella. Vili the rautakanki ei ole ehkä mikään unelmahevonen taivutteluun ja tosiaan heti ensimmäinen tehtävä tuotti tuskia. Sen jälkeen tultiin keskihalkaisijalle suoraan ja tehtiin keskellä ensin voltti oikealle ja sitten vasemmalle. Ikäänkuin kahdeksikko keskihalkaisijan keskelle. Päästiin Vilin kanssa aluksi hyvin suoraan mutta edelleenkään Vili ei taipunut tarpeeksi. Lopuksi sitten otin laukannostoja ravista ja siirtymisiä takaisin raviin.



Sunnuntaina aloitettiin melkein heti sillä, että otetiin jalustimet kaulalle. Itse ajattelin että "JES", koska minusta on paljon helpompi istua selässä ilman jalustimia. Ensin tultiin kolmikaarista harjoitusravissa ja arvaatteko mikä oli ongelma? Jep, Vili ei taipunut taaskaan tarpeeksi. Kieltämättä turhautti. Kolmikaarisen jälkeen tultiin pitkät sivut avotaivutuksessa ja sen jälkeen päätyihin tehtiin laukkaympyrät. Avotaivutus meiltä sujuikin sitten paremmin ja siitä saatiin jopa kehuja. Laukkahan Vilillä on vielä aika huonoa, mutta kyllä siellä jo parissa askeleessa takajalatkin oli mukana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit :)
Asiattomat kommentit poistetaan.