Ihan oma leiri

Toissa viikonloppuna pääsin osallistumaan upealle leirille. Leiri pidettiin Heidin tallilla joten Pouta olikin sitten minun "leirihoitsuna". Leiri oli aivan ihana ja tuli kyllä paljon muistoja mieleen yli kymmenen vuoden takaa kun olin silloin ratsastusleirillä.

Leiri alkoi lauantaina ja aamusta ajelin siis tallille. Ensimmäisenä ohjelmassa oli lähteä naapuritallilta tulevia leiriläisiä vastaan. Lähtö tosin vähän viivästyi kun haluttiin tottakai ottaa kuva meidän tallin porukasta ennen lähtöä!

Heidi ja Tuisku, Siiri ja Vallu sekä minä ja pouta.

Tallille tultua purettiin hevoset ja etsittiin majoituspaikat naapuritallin hevosille. Tämän jälkeen päästiin ruokailemaan. Ruokailun jälkeen meillä oli leirikaste. Sai kyllä nauraa taas ihan urakalla ja kasteen jälkeen kaikilla oli jauhoa naamassa ja varmaan vähän muuallakin, vaatteissa märkiä länttejä ja vähintäänkin vatsalihakset kipeinä nauramisesta.

Sunnuntain ratsastustunnilta

Leirikasteen jälkeen meillä oli Centered riding teoriatunti. Olipa ihanaa päästä pitkästä aikaa taas Centered Ridingin pariin! Jälleen kerran koin melkoisia ahaa-elämyksiä teoriatunnilla. Kerron teille seuraavassa postauksessa hieman enemmän Centered Ridingista ja siitä, miten se on vaikuttanut ratsastukseeni.

Teorian jälkeen paistettiin makkaraa ja naan -leipää. Itseasiassa minä olin grillivastaavana :D. Ruokailun jälkeen lähdettiin sitten vielä iltamaastoon. Minä menin Poudalla ja päästiinpä Poudan kanssa vähän laukkailemaankin. Oli kyllä ihanaa rentoa laukkaa ja Poutakin selvästi tykkäsi. Ratsastuksen jälkeen käytiin iltapuulle.

Aamulla sänkyyn tuli rapsuteltava karvapallo

Seuraavana päivänä aamupalan jälkeen oli tiedossa Centered Riding ratsastustunnit. Minä menin tottakai Poudalla ensimmäisessä ryhmässä. Olen viimeksi ollut CR tunnilla varmaan n. kolme vuotta sitten ja oli hienoa huomata, että ratsastuksessani on oikeasti tapahtunut paljon kehitystä. Eniten kehitettävää on enää pohkeen paikassa, joka meinaa valua aivan liikaa eteen. Mutta oli kiva tajuta, ettei notkoselkä oikeastaan enää olekaan se isoin ongelma ratsastuksessani.

Huomaa eteenvalunut jalka

Oman ratsastustunnin jälkeen Pouta jatkoi Heidin alla vielä toisen tunnin. Kuvailin sitten toisten tuntia, heillä oli hieman erilaisia tehtäviä, sillä joukossa oli myös yksi poni kärreillä! Hyvin jalkoi ponikin kokonaisen tunnin pyöriä muiden kanssa kentällä.

Tässä pohkeen paikka on jo parempi

Ratsastuksen jälkeen oli taas vuorossa ruokailua, ruokailun, höpöttelyn ja kahvittelujen jälkeen lähdettiin saattamaan naapuritallin porukkaa takaisin kotiin. Tällä kertaa Heidi meni poudalla ja itse lähdin Tuiskulla kärryjen kanssa mukaan. Alkukankeuden jälkeen alkoi ohjaaminenkin sujua. En ole ennen ohjastanut hevosta metsäteillä vaan olen aina ajanut vaan hiekkateillä, joten pieniä vaikeuksia oli alkuun. Hevosen reippaus ei toki auttanut asiaa yhtään, mutta ainakin reissun aikana kehitystä tapahtui.

Tuiskun peppukuva

Leiri päättyikin siihen ja kun oltiin laiteltu hevoset takaisin laitumelle lähdin ajamaan kotiin. Oli aivan ihanaa kun sai höpöttää heppajuttuja kokonaisen viikonlopun ja nautin kyllä joka hetkestä. Olin kyllä leirin jälkeen aivan hirvittävän väsynyt. Palautumiseen meni monta päivää, sillä työt sotkivat mahdollisuuden kunnon yöuniin. Jokatapauksessa oli huippua päästä kokemaan pitkästä aikaa oikeaa hevosleiritunnelmaa!

Huippu tunti Bambilla

Tiistaina olin menossa ratsastamaan Jossulla ja kun sain ponin harjattua niin alkoi niin kamala ukkonen, ettei hevosen selkään sitten ollut asiaa. Kello oli jo sen verran myöhä, että poni joutui palaamaan takaisin laitumelle. Epäilemättä Jossu oli tästä mielissään, kun ei tarvinnutkaan lähteä töihin vaan sai mennä harjauksen jälkeen takaisin syömään. Jospa sitä ensi viikolla päästäisiin jo kunnolla ratsastamaan.

Bambi sai hymyn huulille jo heti alkutunnista

Keskiviikkona lähdin kisahoitajaksi Bambin matkaan, kun sillä mentiin pari esterataa. Oli huippua nähdä Bambi hyppäämässä. Se niin nauttii siitä hommasta! Bambihan on ollut pääasiassa kouluratsu, mutta nyt on päässyt myös esteitä hyppimään.

Torstaina sitten Bambin omistaja piti taas minulle ja Bambille tuntia. Ja voi että taas jäi niin hyvä fiilis tunnista! Kyllä on ihanaa, kun saa niin hyviä vinkkejä ja oikeasti hyvää opetusta. Aina pikkuhiljaa Bambin kanssa löydetään enemmän ja enemmän sitä yhteistä säveltä. Ja minä opin joka askeleella jotain lisää! Naurattaa aina kun mulla on tosiaa kuvissa monesti tuo "kilppari-ilme", joka muuten näkyy aina kisakuvissakin. Nimesin sen kilppari-ilmeeksi, koska näytän vähän kilpikonnalta kun puristan huulet yhteen :D

Mun kilppari-ilme :D Eli keskityn ihan pirusti! :P

Tehtävinä oli paljon ravityöskentelyä ja voltteja. Bambilla menee aina se puolisen tuntia siihen, että se vertyy ja kyllä se vaan on upea sitten kun sen saa hyvin kuulolle ja työskentelemään. Vasen puoli on haastavampi, mutta tällä kertaa saatiin jopa siihen suuntaan taivutusta aikaiseksi. Tunnin jälkeen käytiin vielä muiden tuntilaisten kanssa maastossa kävelemässä vaikka lopputunnista alkoikin satamaan. Loppukäyntien aikaan kastuinkin sitten ihan kunnolla, mutta se ei haitannut ollenkaan. Tunnista jäi niin hyvä fiilis taas, että perjantain työpäiväkin meni hymy huulilla ja iloisesti.

Taipuu taipuu...

Huomenna suuntaankin sitten viikonlopuksi leirille! Leiriin tulee liittymään Pouta ja paljon kaikkea muuta! Kirjoittelen siitä sitten varmasti tänne lisää ja olen kyllä superinnoissani tästä mahdollisuudesta! Tässä iässä kun sitä ei oikein enää normileireille viitsi mennä itseään yli 10 vuotta nuorempien sekaan ja se harmittaakin, kun en nuorempana ehtinyt kuin kahdella leirillä käydä.

Bambin ja Jossun ratsastukset

Torstaina suuntasin töiden jälkeen illasta Bambilla ratsastamaan. Jo tallille mennessä ilma näytti pahaenteiseltä, sillä tuuli oli puuskittain todella kovaa ja tummia pilviä pyöri tallin lähistöllä. Olin saanut jo varoittavan viestin ennen tallille menoa, että Bambi on sitten kurainen. Ja kyllä se vaan muuten myös oli kurainen.

Kentällä Bambi oli heti alusta alkaen vähän levottoman oloinen ja päätin hylätä suunnitelmani ilman jalustimia ratsastuksesta. Olin nimittäin suunnitellut, että voisin ratsastaa ainakin osan ajasta ilman jalustimia. Bambi kyttäili milloin mitäkin, joten päädyin sitten vain hakemaan rentoutta pääty-ympyrällä. Piti kyllä tehdä ihan kunnolla hiki hatussa töitä, sillä taipumisesta ei meinannut tulla yhtään mitään, mutta loppuajasta rentous alkoi pikkuhiljaa löytyä. Lopuksi vielä päätin taluttaa Bambin kenttää ympäri, ihan vain että se pääsisi turvallisesti katselemaan kyttäilemiään asioita. Parin kiekan jälkeen ne ei sitten enää olletkaan niin pelottavia juttuja ja mietin, että olisi ehkä pitänyt ennen selkään nousua jo taluttaa se kammottavien asioiden ohi, niin olisi ehkä se ratsastuskin ollut helpompaa.

Kuva toiselta kerralta ©Netta S.

Perjantaina suuntasin pitkästä aikaa toipilas Jossun luokse. Se olikin jo oma itsensä ja nyhti maasta ruohoa sen minkä kerkesi. Sille oli rajattu laitumelta pienempi alue, ettei se tule syöneeksi liikaa vihreää. Päätin lähteä maastoon ja varustin ponin ja lähdettiin käppäilemään. Päätin ottaa handsfreen puhelimeen mukaan ja soittaa luokkakaverille, jota en ole nähnyt sitten koulun loppumisen jälkeen. Tarkoituksena oli muutenkin pääasiassa vaan kävellä Jossun kanssa, joten hyvin pystyi pälpättämään samalla puhelimessa. Kieltämättä yksi nainen katsoi vähän kuin vinksahtanutta kun höpöttelin kaverille ja ratsastin heidän pihan ohi. Saattoihan se näyttää vähän hassulta. :D

©Netta S.

Otin pikkuisen raviakin ja ponilla oli kyllä menohaluja. Laukkaakin uskaltauduin pari pikku pätkää ottamaan ja Jossu olisi vaan halunnut kiitää sen minkä ehtii. Handsfree ei vain meinannut pysyä laukassa kyydissä ja piti toisella kädellä sitten pitää siitä kiinni ja samalla katkaisin vahingossa puhelunkin. Kaveri jo hätäilija luuli että olin pudonnut. Kunhan sain ponin hiljentämään niin sain soitettua kaverille että kyydissä ollaan edelleen. Mutta kyllä oli muuten tuplaterapiaa jutella kaverille ja käydä maastoilemassa ponin kanssa! Ihan parasta! Pikkuhiljaa varmaan palataan Jossun kanssa taas normirytmiin ja aloitetaan taas treenit.

Suunnittelin, että voisin heinäkuun puolella alkaa taas käymään ihan vakkaristi tunneilla. Kunhan nyt käyn ensin testaamassa tallin johon ajattelin meneväni. Katsoo nyt, miten jää rahaa kunhan palkka tulee. 

Juhannusviikonloppu

Viime viikonloppuna mulla oli ihanat kolme päivää vapaata! Perjantaina mentiin mökille, jossa sitten tuli taas harrastettua valokuvausta. Ihanaa kun sai kaikessa rauhassa kuvailla, eikä ollut mikään kiire. Oltiin mökillä yksi yö ja tultiin sitten seuraavana päivänä takaisin. Sunnuntaina kävin sitten taas Bambilla ratsastamassa ja voi että miten ilma oli upea! Aurinko paistoi ja oli oikeasti kesän ensimmäinen lämmin päivä. Ensimmäiset rusketusraidatkin on nyt saatu sitten aikaiseksi: perus t-paita ja hanskat. Argh! Jatkossa pitää kyllä pistää toppi päälle, mutta hanskoista en kyllä luovu. Sittenpähän tulee hanskan rajat :D

Bambi survoi turvan naamaan ©Netta S.

Laitan tähän ensin näitä mökillä otettuja kuvia ja sen jälkeen tallilla otettuja kuvia, niin pääsette vähän tekin näkemään, mitä tuli kuvattua :)

Meidän kokosta nousi karhu :D

Tässä oli upeet värit, vaikken muuten hirveesti koppiksista innostu.

Kerkesin jopa meikata lauantaina!

Tallilla sitten kävin kuvaamassa hevosia laitumella. Kuvat otin vanhalla Tamronin zoom putkella ja kyllä täytyy myöntää, että vaikka sen zoom on parempi kuin sigmassa, niin kuvanlaatu on kyllä heikompi. Tallilla onkin tänä kesänä syntynyt ihana varsa, jota oli ilo kuvata. Mamman kanssa pistivät parastaan juoksentelemalla laidunta edestakaisin.

Netta otti myös ystävällisesti kuvia minusta ja Bambista.

Bambilla palaa turpa herkästi, joten sillä on tuollainen verkko päitsissä.

Ratsastaessa pyrin taivuttelemaan Bambia. En kuitenkaan viitsinyt ihan hirmuista hikitreeniä tehdä, sillä ilma oli tosiaan kuuma. Kaikinpuolin kuitenkin sujui oikein hyvin ja otinkin ekstrapitkät loppukävelyt. Ratsastuksen jälkeen pesaisin hiet pois ja pesinpä vielä Bambin harjojakin. Oli niin aurinkoinen keli, että varmasti kuivuivat ainakin.

Sellainen oli mun juhannus. Tälläkin viikolla taas heppajuttuja luvassa, joten postauksia tiedossa lähiaikoina taas :)

Ratsastusta parhaimmillaan

Ai että mikä fiilis! Tällaista sen harrastuksen pitääkin olla! Eilinen valmennus oli juuri sitä, mitä tämä ratsastus voi parhaimmillaan olla. En todellakaan viittaa otsikossa siihen, että se olisi ollut minun parasta ratsastusta vaan nimenomaan ratsastusta harrastuksena ja kokonaisuutena. Juuri tällainen fiilis valmennuksen jälkeen pitäisi olla. Ratsastuksen tulisi olla tällaista oivalluksia sisältävää ja uuden oppimista. Tietenkään joka kerta ei ehkä ihan näin paljon voi oppia, mutta kyllä minusta jokaisesta valmennuksesta pitäisi jäädä käteen muutakin kuin aukko kukkarossa.

Bambin omistaja tosiaan piti eilen valmennusta minulle ja Netalle. Ja kylläpä taas tuntui, että kehityin tuon yhden tunnin aikana enemmän kuin moneen kuukauteen. Tokikaan yhdellä tunnilla ei vielä tehdä pysyviä muutoksia, mutta ainakin olen taas saanut hyviä eväitä jatkoon. Kaiken lisäksi Miia oli tarjoutunut kuvaamaan meidän tuntia! Joten suuri kiitos kuvaamisesta! Kaikki postauksen kuvat on siis ottanut Miia.

Mistäs aloittaisi! Alkuun tehtiin ihan vain käynnissä tehtävänä voltit pitkille ja lyhyille sivuille puomin yli. Aloitettiin siis taivutusharjoituksilla. Kyllä sai olla taas kieli keskellä suuta, sillä Bambi on tosiaan aluksi yleensä aina vähän jäykkä. Seuraavaksi tehtävää tultiin kevyessä ravissa ja tämän jälkeen siten, että aina ennen puomia siirrettiin käyntiin ja sitten puomin jälkeen raviin. Tehtävän aikana sain taas huippuja vinkkejä tuntuman hakemiseen. Ja kyllä vain se alkoi sieltä taas löytyä! Mulla on ollut tapana humputella liian pitkillä ohjilla ja kädet suorana, joten tätä ruvettiin nyt työstämään. Kyynärpäihin kulmaa, mutta joustavat ranteet ja sormet.

Seuraava tehtävä oli mennä uraa pitkin 10 askelta käyntiä ja 10 ravia. Aikamoista räpellystä se kyllä aluksi oli ja meinasin aina unohtaa laskea askeleet. Sen jälkeen tultiinkin samaa tehtävää harjoitusravissa, että 10 askelta pitkää ja reipasta ravia ja 10 askelta lyhyttä ja hidasta ravia. Tässä vaiheessa tapahtui se kuuluisa palojen loksahtaminen kohdalleen. Bambilla on helppo mennä pitkää ja lennokasta ravia, sillä sen askeleet on melko pitkät, mutta tuo lyhentäminen ei olekaan ihan niin helppoa. Sitten valmentajan hyvillä vinkeillä kaikki vaa loksahti kohdalleen ja saatiin lyhyttä ravia todella hyvin tultua. Ja siellä oli niin paljon helpompi istua kuin yleensä, sillä Bambilla on melko pompottava ravi. Siinä sitten fiilistelin vähän aikaa ja tulin pidemmän ajan tuota lyhyttä ravia, ihan vain koska se oli niin kivaa! Muutenkin kyllä askelten laskeminen jäi kokonaan kun täytyi keskittyä niin paljon siihen ravin tempoon ja pituuteen.

Viimeinen tehtävä oli sitten kääntyä lyhyeltä sivulta aikaisemmin ja tulla pohkeenväistöä uralle. Uralla sitten laukannosto ja ravin kautta käyntiin lyhyellä sivulla ja sitten taas käännös ennen kulmaa ja pohkeenväistöä uralle jne. Ja tässä tulikin sitten ehkä se tämän tunnin isoin oivallus. Olen tehnyt pohkeenväistön aina ihan väärin! Tai siis eihän sekään varmaan väärin ole ollut, se on vaan ollut paljon työläämpi ja erilainen tapa. Bambilla se ei kuitenkaan toiminut ja kun sain uudet ohjeet niin ihan rupesi naurattamaan. "Täähän on paljon helpompaa näin!". Ei tarvinnut punkea pohkeella, kun riitti että siirti vähän painoa ja tuki ohjalla.

 

Lopuksi otettiin vielä ravia ympyröillä ja volteilla ja pikkuhiljaa myös annettiin ohjaa ja ohjattiin hevosia eteen alas. Kaiken kaikkiaan tunnista jäi tosi hyvä fiilis. Niin paljon sai taas uutta ajateltavaa ja kehitettävää. Toki vieläkin on vanhoja kehittämisaiheita, kuten esimerkiksi se että nyrkit olisi pystyssä ja että en puristaisi reisillä, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee. Ei tässä harrastuksessa koskaan valmiiksi tulla!

Tästä onkin nyt hyvä aloittaa juhannus! Suunnitelmissa olisi yksi yö mökillä ja paljon paljon lepoa. Väsymyksen tasosta kertoo jotain se, että ennen ratsastusta pistin Bambille suojat väärinpäin jalkoihin. Siis siten, että tuo kova osa oli jalkojen ulkosyrjällä. Huomasin onneksi virheen itse, mutta taidan tosiaan olla levon tarpeessa! :D

Hyvää juhannusta kaikille! :)

Pitkästi kuulumisia

Kylläpä on kaikkea ehtinyt tapahtua. Aloitetaan vaikka siitä, että esteharkat Jossun kanssa on nyt tauolla, sillä poni tuli viime viikolla kipeäksi. Ilmeisesti oli vilustunut tai jotain vastaavaa, sillä tiistaina kun oli tarkoitus pitää estetreenit niin poni oli haluton liikkumaan. Olin jo heti tallille menossa kiinnittänyt huomiota siihen, että poni ei ollut syömässä tarhassa, kun menin sitä hakemaan ja Jossu kyllä yleensä on AINA syömässä. Ensin epäiltiin jo kaviokuumettakin, mutta onneksi se ei sitä ollut. Ilmeisesti poni oli vaan mennyt pahasti jumiin ja kylmettynyt yön aikana. Nyt sitten hieroja on menossa käymään ja ponia ruvetaan loimittamaan enemmän. Toivotaan, että poni kuntoutuu mahdollisimman pian!

Epäonnistuneet treenit ponin kanssa

Olenkin käynyt nyt sitten taas Poudalla ja Bambilla ratsastelemassa. Eilen kävin Poudalla maastossa Heidin ja Tuiskun kanssa. Poudalla oli hurjasti virtaa ja se olisi selvästi halunnut mennä kovempaa. Kiva lenkki oli ja kyllä vaan oli niin upeita maiseamia taas että sielu lepäsi! Alan viimein päästä työrytmiinkin, enkä ole enää niin kuolemanväsynyt aina töiden jälkeen. Juhannuksenakin on jopa kolme päivää vapaata, joten toivon että saan silloin levättyä viimeisetkin väsymyksen rippeet pois.

Minä ja Bambi

 Huomennakin on Bambin kanssa valmennusta tiedossa, joten siitä kirjoittelen sitten varmaan seuraavaksi. Harmi kun luottokuvaaja on samalla tunnilla, niin ei oikein kuvia sitten saa. :D

Kävin myös maanantaina Outokummussa vanhempieni luona. Yhdessä vaiheessa sitten keksin lähteä kännykän kanssa kuvaamaan kukkia takapihalla, kun oli juuri satanut. Rakastan vesipisaroiden kuvaamista! Harmi, ettei ollu järkkäri mukana, mutta kyllä tuo kännykkä vaan välillä yllättää! Kännykkä on siis Samsugin Galaxy S4 :)

Nää viimeiset kukat on lemmikkejä! :) ne on ihan hirmu ihania, kun ne on niin pieniä! Mikä kuva kukista oli sun mielestä paras?