Sunnuntairatsastelua

Tänään kävin ratsastamassa piiitkästä aikaa taas ystäväni Sannan hevosta Liinua. Viimeksi olin ratsastanut Liinulla viimeksi maaliskuussa, joten oli mielenkiintoista päästä kokeilemaan millainen Liinu on ja miten paljon se on edistynyt. Maaliskuussahan alla oli siis jäykkä ja liikkumaan haluton hevonen, joten ero oli melkoisen selvä. Otinpa loppuun muutamat hypytkin, ihan vain että pääsin kokeilemaan millainen Liinun hyppy on. Kaikki postauksen kuvat on ottanut Sanna, ellei toisin mainita.

Ensimmäinen asia minkä huomasin, oli se että Liinu liikkui paljon mieluummin kuin viimeksi. Se ei selvästikään ollut enää niin jäykkä. Liinu taipuikin ihan kivasti, vaikka edelleen sillä on tapana kääntää vain päätä. Ulkopohjetta Liinu kuunteli alusta asti huimasti paremmin kuin viimeksi. Toki kenttäkin varmasti auttoi tässä asiassa, sillä viimeksi kuin ratsastin niin tallilla ei ollut vielä kenttää.

Liinu ei ollut niin jännittynyt kuin viimeksi, mutta edelleen sen liikkeet ovat hieman hätäiset. Tokihan Liinun tasapaino ei ole vielä ihan täysin kehittynyt, enkä minä ole niin hyvä ratsastaja että osaisin istua selässä täysin häiritsemättä hevosta. Mutta ihan hyvin se silti meni ja kääntäminenkin oli niin paljon helpompaa kuin viimeksi. Tämä johtui varmasti siitä, ettei Liinu ollut niin jumissa kuin viimeksi.

Laukka oli edelleen aika hätäistä ja kaarteissa laukkaa ei meinannut saada pidettyä yllä. Lisäksi kaarteilla Liinu lähti kaatumaan aika paljon sisään, mikä johtunee myös siitä tasapainon puutteesta. Lisäksi harjoiteltiin pysähtymistä, sillä siinä on ilmeisesti ollut hieman ongelmia. Huomasin saman itsekin, Liinu kyllä hidastaa nätisti kun pyytää, mutta pysähtyä se ei meinaa malttaa. Muutamien toistojen jälkeen Liinu pysähtyi jo paljon paremmin, mutta kyllä siinä vielä työstämistä on.

Poseerattiin hetki

Lopuksi hyppäsin sitten muutaman esteen. Otin aluksi kaksi kertaa ihan vain matalan puomin ja sen jälkeen pari kertaa pikkuisen isompaa (ehkä 30cm) ja lopuksi yhden kerran tuollaisen 40-50cm korkean. Liinulla on mielestäni kiva hyppytyyli, vaikkei sillä vielä oikein ole kuntoa enempään hyppelyyn.

Hypyssä oli yllättävän helppo olla mukana, mutta estettä kohti piti mennä todella määrätietoisesti, sillä pari kertaa Liinu kurvasi ohi, jos sisäjalka ei ollut napakasti mukana. Hyppyjen jälkeen otin loppuraveja kentällä rennosti pitkin ohjin ja Liinu oli siinä vaiheessa jo niin intona, että olisi voinut mennä kovempaakin.

Loppuravien jälkeen otettiin pihassa vielä poseerauskuva ja lähdettiin käymään loppukävelyt maastossa.

©Maria Purmonen

Seuraavaksi mulla onkin ohjelmassa sitten ratasastusvarusteiden pesu, sillä seuraavan kerran ratsastan ensi lauantaina Kuopiossa! Pikkuisen jo jännittää!

Postausehdotuksia saa tosiaan laittaa, niin voisin niitä sitten Kuopiossa ollessa ruveta toteuttelemaan.