Liinuratsastusta

Kävin tänään kaverini Sannan luona, tarkoituksena puunailla varusteita ja kokeilla Sannan hevosta. Sannalla on tosiaan suomenhevostamma Liinu, joka on hyvinkin uusi hankinta. Liinu on ollut pitkään todella vähällä liikunnalla ennen Sannalle tuloa ja siinäpä onkin Sannalle ihan kunnon projektiheppa, kun lähdetään kuntoa kasvattamaan ja hevosta kouluttamaan. Sanna on siis sama Sanna, josta olen kertonut aikaisemmin hevoshistoriani 2. osassa.

Aloitettiin urakka siis vanhojen, jo vuosia käyttämättömänä olleiden valjaiden pesulla.

Tässä on vain osa varusteista, jotka pesimme!

Varusteet pestyämme käytiin syömässä ja mentiin ratsastamaan, ennen kuin pimeä tulee. Mullahan on ollut selkä tosiaan kipeänä siitä edellisestä ratsastustunnista alkaen ja lääkärilläkin kävin tällä viikolla. Huomattiin sellainen kiva juttu, kuin että oikea jalka on vasenta pidempi. Ja kun siellä edellisellä tunnilla selkä ilmeisesti oli nitkahtanut jossain vaiheessa, niin nämä asiat yhdessä nyt aiheuttivat lihasjäykkyyttä ja kipua. Mitään ei kuitenkaan ollut radikaalisti mennyt, joten kipulääkettä sain ja luvan harrastaa liikuntaa kivun sallimissa rajoissa. Kiertoliikkeet on edelleen kivuliaita, mutta pakkohan sitä oli kokeilla voisiko sitä hevosen selässä edes käydä.

Aluksi Sanna ratsasti Liinun, jotta enimmät höyryt saisi pois. Tällöin minulla ei olisi niin suurta vaaraa heppasen tempuista ja sitä myöten selän uudesta nitkahduksesta. Liinulla on mielestäni ihanan lennokkaat liikkeet. Se nimittäin todellakin ojentelee jalkojaan mennessään. Tässä ensin pari kuvaa kun Sanna ratsastaa.

Kattokaa nyt noita jalkoja!

Kun Sanna oli ottanut muutaman kerran laukkaakin, niin minä pääsin loppuköpöttelemään neitokaisella. Alkuun kokeilin vähän säätöjä. Onhan se ihan erilainen kuin hyvinkoulutetut ratsastuskouluhevoset! Mutta kyllä se perusavut osaa. Olin vaan itse aika jännittynyt, kun alla oli uusi hevonen ja pelkäsin selän puolesta. Lisäksi turvaliivi ei oikein sovi päälle, kun alle on turvattu pakkasesta johtuen vaatetta.

Mulla oli myös jäänyt tää vasemman puolen jalustin jotenkin tosi lyhyeksi, enkä edes tajunnut sitä! Vaan enpä minä paljoa tehnytkään. Otin pikkupätkät ravia ja kokeilin, että miten tätä hevosta ratsastetaan.

Naureskelen taas mun ilmeelle täällä. Hahah! Mutta Liinu oli kyllä kiva!

Minusta Liinulla on ihan mielettömän hyvä työmoraali. Se lähtee innolla töihin, erityisesti kärriajeluista se tuntuu tykkäävän. Vaikka se ei ratsastuksessa oikein ymmärrä mitä siltä pyydetään(Ainakaan minun pyytämänä), minusta se yrittää kovasti. Onneksi se myös pysähtyy helposti, joten ei ole pelkoa että lähtisi käsistä. Olen varma, että kun kovasti tekee töitä, tästä hepasta saa vielä oikein kivan harrastepelin! Liinu saattaakin vierailla blogissa vähän useamminkin jatkossa!

Ratsastuksen jälkeen vielä rasvattiin kaikki putsatut varusteet. Olipahan hommaa! Mutta ihana heppailupäivä kyllä taas kerran. Ja selkäkin kesti! Ratsastaessa ei sattunut yhtään. Illalla selkä tuntui ehkä vähän rasittuneelta, mutta se kuuluu asiaankin. Yritän nyt kovasti sitä kuntouttaa ja saada lihaksia vahvistettua, jotta myöhemmiltä selkävaivoilta voisi välttyä.