Pitkästä aikaa

Viime kesänä viimeksi tapasin tämän valloittavan neitokaisen ja pitkän tauon jälkeen kävin hänen luonaan taas. Mennessä mietin, että vieläköhän se muistaa minua ja osaakohan siellä selässä enää olla, kun on niin pitkä tauko ollut.

Tallille kun pääsin niin siellähän se neitokainen tarhassaan katseli ja kun menin tarhan portille niin lähti tulemaan vastaan.

Ja kukas muukaan kuin viimekesäinen vuokrahevoseni Muru! Viimeksi taisin käydä joskus viime vuoden elokuussa ratsastamassa Murulla ja olihan neiti kyllä hoikemmassa kunnossakin kuin viime kesän laidunkauden jälkeen.

Ilma oli kuumaakin kuumempi. Kun menin tallille niin lämpöasteita oli jo 24. Olinkin mennyt aamusta siksi, ettei tarvitsisi ihan kuumimpaan aikaan ratsastaa, vaan aika kuumahan tuo ilma jo oli. Laitoin Murun käytävällä valmiiksi ja suuntasin kentälle.

Pitkään en viitsinyt ratsastaa, silä jo alkuravien aikaan alkoi hikeä pukkaamaan niin Murulle, kuin minullekin. Olin ihan unohtanut miten paljon Murua pitikään ratsastaa jalalla! Mutta kun muistelin viime kesää, niin ainakana ihan niin paljoa ei ollut kiemurtelua kuin silloin, ehkä jotain oli siis takaraivoon jäänyt viime kesältä. Murun laukka on myös melkoisen pomputtavaa tai se on sellaista isoa ja Muru polkaisee aina takajaloillaan reilusti ylöspäin. Tuntui kuitenkin, ettei siinä ollut niin hankalaa istua kuin muistelin. Vasemmalle laukatessa tosin oli vielä vähän ohjaus hukassa, mutta kun otin sen jälkeen oikeaa laukkaa niin pysyttiin hyvin jo urallakin. Loppuun otin vielä rentoa ravia ja tässä vaiheessa Muru olikin jo kaulaa myöten hiessä.

Ratsastuksen jälkeen kylmäsin Murun jalat ja kastelin koko hevosen. Sen jälkeen vein Murun laitumelle jossa se pääse syömään vihreää ja otin pari kuvaa. Asetukset oli vaan vähän pielessä niin kuvat ei ole nyt kovinkaan hyviä. Täytyy ensi kerralla sitten ottaa vähän parempia.

Pienet ravit laitumelle pääsyn kunniaksi.

Ensimmäinen hevonen jolla ratsastin

Löysin tällaisen hevoshaasteen tästä blogista (en tiedä mistä se on alunperin lähtöisin). Ja halusin itsekin osallistua. Ajattelin kuitenkin vaihtaa nuo viikot päiväksi. Tai luultavasti ainakin tulen useammin kirjoittamaan haastetta kuin kerran viikkoon.

Aloitetaan siis ensimmäisestä kohdasta, joka on ensimmäinen hevonen jolla ratsastin. Uskoisin tähän kuitenkin käyvän myös ponit joten tässäpä tulee:

Shetlanninponi ruuna Henkka:

Kuvassa olen varmaan 8-9vuotias ja ratsuna siis Henkka. Henkka oli siskoni hoitoponi ja tällä ponilla opettelin ratsastuksen alkeet.

Viikko 1 Ensimmäinen hevonen jolla ratsastin
Viikko 2 Ensimmäinen hevonen jolta putosin
Viikko 3 Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen
Viikko 4 Hevonen jota ikävöin eniten
Viikko 5 Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut
Viikko 6 Kiltein hevonen jolla olen ratsastanut
Viikko 7 Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut
Viikko 8 Hevonen jonka selkään vielä haluaisin päästä
Viikko 9 Ensimmäinen lempiponini
Viikko 10 Hevonen jonka kanssa olen kehittynyt eniten
Viikko 11 Hevonen jolla en ole mennyt mutta haluaisin mennä
Viikko 12 Uusin hevostuttavuus
Viikko 13 Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteeni
Viikko 14 Hevonen jolla on ollut onnistunein tunti
Viikko 15 Hevonen jolta olen tippunut pahiten
Viikko 16 Yritteliäin hevonen, jolla olen ratsastanut
Viikko 17 Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut
Viikko 18 Hevonen jolla on ihanimmat askeleet
Viikko 19 Vaikuttavin hevonen
Viikko 20 Pienin hevonen jolla olen ratsastanut
Viikko 21 Suurin hevonen jolla olen ratsastanut
Viikko 22 Itsepäisin hevonen jolla olen ratsastanut
Viikko 23 Hevonen jonka haluaisin omaksi
Viikko 24 Elämäni tärkein hevonen

Aluekilpailuja kuvaamassa

29.5. Jokirannassa järjestettiin aluekoulukilpailut ja olinkin suunnitellut meneväni kuvaaman ne. Sää oli aika epävakaista ja sateita oli luvattu. Päätinkin mennä kisapaikalle vasta toisten luokkien alkuun (koska liian usein on käynyt niin että viimeiset ratsukot on jäänyt kuvaamatta) ja silloin taisi sataa vähän. En ollutkaan kyseisellä kentällä vielä koskaan kuvannut koulua, joten jonkin aikaa piti hakea paikkaa, minne kannattaisi asettua. Sade oli ongelmallinen, sillä kuvauskalusto ei ole vedenkestävä, joten sateessa en mielelläni noinkaan kalliin kameran kanssa seiso. Tuttu ratsastuksenopettaja sitten vinkkasi, että estekatoksessa saattaisi olla hyvä paikka. Asetuinkin sitten estekatokseen sateen suojaan ja silloin kun ei satanut niin olin katoksen vieressä olevan kiven päällä seisomassa. Kiven päältä oli hyvä kuvata, kun aidat ei tulleet kuvaan ja sateen sattuessa katos oli lähellä.

Grand Prints

Ongelmia aiheutti se, että estekatos sijaitsi kentän toisella laidalla, joten kuvausetäisyys oli aika pitkä. Tarkennuksen kanssa olikin välillä ongelmia, mutta onneksi silti sai ihan kelpo kuviakin. Kuvasin myös välillä kentän toiselta laidalta, mutta kun taas alkoi satamaan, niin oli pakko siirtyä katoksen alle.

Akvalangs

Helicopter

Tää Helicopter oli UPEA!

Disnejs

Don Rico

Kuvia tuli otettua n. 1000 joista ensimmäisen karsinnan jälkeen jäi 800. Noista 800 kuvasta sitten julkaisuun tuli 260. Ihan hirveä työ taas. En vaan osaa kuvata koulukisoja ilman että tulee kuvattua hirvittävä määrä kuvia!
 
Kaikki kuvat voi käydä katsomassa täällä: http://marpu.kuvat.fi/kuvat/2014/29.5.+Aluekoulukilpailut,+Jokiranta/

Oltiin muuten Emman (sen jonka hevosista kerroin edellisessä postauksessa) kanssa hurjia ja varattiin paikat estekurssille reilun viikon päähän. Ihanaa päästä taas pitkästä aikaa hyppäämään, mutta saa nähdä miten paljon taas jännittää, kun on niin pitkä tauko edellisistä hypyistä. Onko teillä lukijat kesäsuunnitelmia? Leirejä? kursseja?

Issikkaterapiaa

Minulla on ollut jo pitkän aikaa suunnitelmissa käydä kuvaamassa kaverini Emman hevosia. Emmalla on siis parisenkymmentä hevosta pihassaan ja olen ihaillut Emman facebookkiin laittamia kuvia hevosista ja monta kertaa on puhuttu, että tulisin niitä joskus kuvaamaan. Nyt sitten sattui aikataulut kohdilleen ja hurautin Emman luokse kameran kanssa.

Minulla onkin nyt ollut mieli vähän maassa reilun viikon ajan, sillä ukkini nukkui pois hiljattain. Minulle tämä on ollut aika kova paikka, sillä en ole koskaan menettänyt ketään niin läheistä. Kuitenkin tuon kuvauspäivän jälkeen minulla oli pitkästä aikaa oikeasti hyvä mieli.

Emmalla on siis muutama shetlanninponi, islanninhevosia sekä suomenhevonen. Kirsikkana kakun päällä, pääsin kuvaamaan myös vajaan viikon vanhaa shetlanninponivarsaa. Voi apua kun se oli niin suloinen ja pieni!

Varsan emä on todellinen tukkajumala.

Varsa oli aivan ihana. Kun sitä rapsutteli niin se rapsutti pikku hampaillaan takaisin. Olin kyllä totaalisesti myyty. Poikaystäväkin oli sitä mieltä, että tuollainen me voidaan joskus hankkia, kun näytin hänelle kuvia!

Kun varsaa oli ihasteltu tarpeeksi, niin käytiin ottamassa kuvia tammoista. Tammalaumasta löytyi yksi tiineenä oleva tamma sekä pari vuosikasta hevosen alkua, sekä tietysti pari shetlanninponia. Islanninhevosissa on kyllä se hieno asia, että niiden väritys voi olla hyvinkin erikoinen. Emmaltakin löytyi useampaa eri sorttia laumastaan.

Islanninhevoset on muuten aika haastavia kuvattavia varsinkin kun ne ovat liikkeessä, sillä niiden askellajit poikkeavat aika paljonkin normaaleista askellajeista. Välillä kuvissa hevosen jalat olivat niin oudoissa asennoissa, ettei tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Sanoisin, että varsinaisia ballerinoja, ainakin nämä vuosikkaat jotka ovat kahdessa viimeisimmässä kuvassa.

Kun oltiin kuvattu tammoja, niin käytiin ottamassa ruunien laumasta kuvia ja sen jälkeen lähdettiin käymään maastossa, issikoilla tietysti. Näistä kahdesta ratsusta ei valitettavasti tullut otettua ollenkaan kuvaa, mutta maastolenkki oli kyllä aivan mahtavaa terapiaa. Pääsin jopa ensimmäistä kertaa tölttäämään! Se oli kivaa!

Ratsastuksen jälkeen käytiin viemässä ruunat laitumelle. Odoteltiin hurjaa menoa, mutta ruoho taisi maistua ruunille paremmin kuin riehuminen laitumella.

Ruunalaumaa

Lisää kuvia Emman hevosista voi käydä katsomassa täällä: http://marpu.kuvat.fi/kuvat/2014/27.5.+Emman+hevoset/

Lauantain harjoituskoulukisat

Kuten olin suunnitellut, menin lauantaina kuvaamaan Joensuun ratsastusopistolle harjoituskoulukisoja. Päivälle oli luvattu todella hyvää säätä, joten pakkasin mukaan oman tuolin ja laittelin aurinkorasvaa. Odotin oikein auringossa kuvaamista. Kisapaikalle saavuttua harmikseni sain todeta, että kisat olisi maneesissa. Voi harmi! Odotin niin kovasti ulkokuvausta. Päätin kuitenkin kuvata maneesissa kisat. Onneksi valoa oli ainakin enemmän kuin talven kisoissa kun ovet oli auki ja ulkona paistoi aurinko. Ongelmaa sen sijaan tuotti raju vastavalo mikä tuli avonaisesta ovesta sekä ikkunoista. Asetuksia säätäessä meni taas vähän aikaa, mutta onneksi jossain vaiheessa hyvät asetukset löytyi ja sain ihan onnistuneitakin otoksia. Osa kuvista on vielä käsittelemättä, sillä siitä huolimatta että yritin olla kuvaamatta liikaa, kuvia tuli yli 1200 kpl.

 Tässä hieman kuvasatoa. Muita kuvia voi käydä katsomassa täältä: http://marpu.kuvat.fi/kuvat/2014/17.5.+Harjoituskoulu,+Opisto/

Ziburys

Pearls Scion

Prins Zacarias

Tämä oli minusta kiva kuva

Luokkien välissä kävin kuvaamassa myös verryttelyä ja hevosia ulkopuolella. Sää oli kyllä aivan ihana! Harmikseni kamerasta kuitenkin loppui akku juuri kolmannen luokan alkaessa. Kameralla kun oli kuvattu aikaisemmin samana päivänä jo minun ratsastusta ja videoitakin. En tajunnut ladata sitä välissä. Jokatapauksessa olin ihan tyytyväinen kuviin, mutta odottelen kyllä jo kovasti kesän ulkokisoja, niin ei tarvitse niin paljoa säätää asetuksien kanssa ja lyhyemmät suljinajat riittävät.

Prins Zacarias

Lauantain ratsastuksesta myös tulossa myöhemmin juttua blogiin :)

Liinu terveisiä

Kävin tänään piiiiiitkästä aikaa ratsastamassa Liinulla. Liinusta olen kertonu aikaisemmin täällä.
Siitä on siis tosi kauan, kun viimeksi kävin Liinun selässä ja silloinkin minulla oli oma selkä kipeänä. Olikin nyt kiva päästä kunnolla testaamaan tätä neitokaista. Liinu on ainakin solakoitunut huomattavasti ja Sanna on tehnyt todella hienon työn Liinun kunnon kasvatuksen suhteen! Vielä on matkaa jäljellä, mutta hyvällä mallilla kuitenkin.

Sannakin aloitti kirjoittamaan blogia Liinun kanssa elämisestä. Käykäähän kurkkaamassa se täällä:
http://supersuokit.blogspot.fi/

Jokatapauksessa. Otettiin aluksi Liinusta rakennekuvia, jotta Sanna pääsee vertailemaan Liinun kunnon kasvamista. Tässä on Liinun mielipide kuvaukseen:

Ulviina ©Maria Purmonen

Sittenpä laitettiin Liinu valmiiksi ja minä kapusin selkään. Onhan se niin erilainen kuin esimerkiksi Lasse, joka on koulutettu viimeisen päälle. Alkuun Liinu oli sitä mieltä, että tätä vierasta ihmistä ei tarvitse kuunnella ja että hän tekee oman mielensä mukaan. Piti siinä sitten ihan töitä tehdä, jotta suunnan määrääjä löytyi. Kaikki ratsastuskuvat on ottanut Sanna, kiitos siitä.

Yritin pitää mahdollisimman kevyen tuntuman suuhun ja istua niin hyvin kuin osaan, etten häiritsisi yhtään Liinun liikettä. Ulkopohjetta ei meinattu aluksi kuunnnella ollenkaan, mutta kun kerran raipalla avusti niin Liinu tajusi, että pitää sitäkin jalkaa kuunnella. Pikku pukit piti protestiksi tottakai heittää. Onhan hän sentään TAMMA.

Ihan aina ei onnistunut

Alkuravailujen jälkeen mentiin taaemmalle pellolle laukkailemaan. Aluksi en oikein tiennyt, miten Liinulla tulee laukka nostaa, mutta kyllä se sieltä sitten viimein löytyi. Liinun laukka ei tunnu yhtään kovalta. Se ei ollenkaan lähde käsistä vaan laukkaa todella rauhallista. Kunto ei tosin vielä riitä pitkiin laukkapätkiin, mutta tästä se lähtee!

En ymmärrä miten se saa nuo jalkansa tuolla tavalla :D

Mun suosikkikuva tältä päivältä

Loppuun otin sitten vielä ravia ja sen jälkeen vietiin Liinu talliin syömään heinää. Oli mukavaa kyllä taas käydä Sannan luona. Ja kiva oli kokeilla Liinuakin ihan kunnolla, kun selkä ei rajoittanut ratsastusta. Toivottavasti pääsisin uudemman kerran käymään vähän lyhyemmällä välillä. On vaan niin kauheaa kiirettä ollut koko alkuvuosi ja tuskin kevättä kohti paljoa helpottaa. Onneksi ratsastus rentouttaa!

Uudet saappaat

Ostin tuossa jo joku aikaa sitten uudet ratsastussaappaat. Ihan vaan siksi kun halvalla sain! Luokkakaverini oli nimittäin tilannut nämä saappaat itselleen, mutta ne olivatkin olleet sitten väärän kokoiset. Minä tottakai heti kiidätin itseni niitä sovittamaan. Kysyin kaverilta, olisiko sillä ollut jotain ratsastushousuja, minkä kanssa kokeilla saappaita ja olihan sillä: valkoiset kisahousut.

Vetäisin sitten kisahousut jalkaan ja siihen päälle vielä tuliterät uudet saappaat ja eipä siinä paljoa myyntipuheita tarvittu. Näytin niin pro ratsastajalta kun oli oikein kisahousut jalassa. Saappaat oli muutenkin hyväntuntuiset. Paljon napakammat kuin entiset saappaat, jotka ostin käytettynä.

Ja tässä nämä nyt on:

Horseheadin nauhalliset nahkasaappaat. Ilmeisesti junior malliset, sillä pienijalkaisia ollaan molemmat. Nauhat luultavasti vaihdan, sillä ne ovat sellaista joustavaa materiaalia ja haluaisin ehkä vähän napakammaksi vielä tuon nilkka osan. Käytössä sen sitten näkee.

Vielä en ole raaskinut käyttää, mutta ajattelin ottaa nämä vähän parempaan käyttöön ja käyttää noita entisiä sitten kurakeleillä ja talvella (kun sinne alle mahtuu enemmän vaatettakin).

Mutta tällaista tällä kertaa. Uudet tuulet puhaltavat jälleen ratsastusharrastuksen parissa, mutta siitä ehkä sitten myöhemmin lisää ;)