Takaisin ponin selkään

Keskiviikon tunnille mennessä, toivoin että saisin mennä välillää jollain ponilla. Viime kertaisen ilmalennon jäljiltä jalassa on edelleen ihan kammottava mustelma, joka on todella kipeä. Lisäksi en saa oikeaa kättä selän taakse, sillä olkapäähän koskee. Mutta ratsastamaanhan mennään vaikka pää kainalossa, eikös niin?

Sain ratsuksi Säby's Dandy nimisen New Forestin ponin. Tuli ihan Hiku mieleen, mutta ratsastettavuudeltaan Danny oli hyvin erilainen Hikuun verrattuna. Ja toki myös reilu 10cm korkeampi, kuin Hiku. Danny oli tosi kiva ratsastaa ja sillä oli hirmu kiva hyppytyyli. Oli mukavaa kerätä taas vähän itseluottamusta viimekertaisen katastrofin jälkeen.

Hypättiin viiden esteen rataa, jossa oli yksi kahden esteen sarja ja viimeisenä muuri. Siis kyllä, minun ensimmäinen kiinteä esteeni. Hypyissä oli edelleen vähän hakemista ja tuijotin liikaa esteitä, mutta kaikista päästiin kyllä yli. Dannyn hyppy oli hirmu pyöreä ja pehmeä, joten vaikka välillä tulinkin esteelle huonosti, niin ei ollut mitään vaikeuksia pysyä kyydissä.

Kuva ©Tuuli, Veeralta saatu: http://mylife-kuviamuille.blogspot.fi/

Muuristakin pääsiin helposti yli, vaikka huomasin itse tuijottavani sitä. Dannyllehan muuri oli tuttu juttu, eikä se kytännyt sitä ollenkaan. Huomasin tosin että kunto on ehtinyt mennä todella huonoksi tässä kuukauden aikana. Ensin olin kipeänä ja sitten tuo putoaminen vielä. Siitäpä reipastuneena kävin tänään luokkakavereiden kanssa lenkillä. Täytyy nyt ruveta vähän ahkerammin lenkkeilemään, jos meinaa pystyä ratsastamaan kunnolla. Olkapään kohtaloa vielä tässä pohdin. Luultavasti käyn sitä lääkärille näyttämässä viikonlopun jälkeen, jos se ei ala tästä parantua.

Mutta nyt pitäisi suunnata katse anatomian opiskeluun. Maanantaina olisi tentti.