Miten uusi asenne toimii

Viime postauksesta on jo aikaa, mutta kerroin siinä kuinka aion muuttaa asenteeni ratsastuksessa. Oikeastaan levitin asennemuutoksen myös koskemaan koko elämääni. Blogiani se ei ole koskettanut (Paitsi kosmetiikkablogiani, jonka kanssa olen pyrkinyt olemaan aktiivisempi). Mitä pitempi tauko tänne kirjoittamisesta on, sitä vaikeampi on lähteä kirjoittamaan. Nyt kuitenkin voisin tehdä pienen tiivistelmän asennemuutoksen tuloksista.

Asenteella on todella paljon tekemistä ratsastuksessa. Olen antanut pelkoni viedä vähän liikaa ratsastuksessa ja olen monesti myös tunnilla humputellut mukavuusalueella, silloin kun en ole ollut suorittamassa tehtävää. Tämä ei pidemmän päälle toimi. Sitten kun tehtävää pitäisi suorittaa niin ratsu onkin jo ihan nukuksissa. Jännä juttu, ettei tehtävä sitten sujukaan ihan odotusten mukaan.

Jokatapauksessa viime viikkoina olen kokenut melkoisia onnistumisia. Heti ensimmäisellä tunnilla asennemuutoksen jälkeen ratsastettiin ilman jalustimia. Allani ollut ratsu päätti ihan varoittamatta pukittaa kesken laukan. Pukitus jäi onneksi vain siihen yhteen pukkiin ja minähän pysyin kyydissäkin. Oli voittajafiilis! Olisin kyllä ansainnut mitalin tästä hyvästä! :D

Onnistumisen tunteita sain myös kokea pientä rataa mennessäni. Ratsunani oli vähän vanhempi konkari ja aavistuksen jäykempää sorttiakin vielä. Ilmeisesti uusi asenteeni tarttui myös ratsuun sillä heppahan innostui. Tykitettiin menemään ja fiilis oli huippu! Asennemuutos muutti ratsastusta.

Vaikka muun elämän kanssa asennemuutoksessa on joutunu tekemään töitä, niin ratsastuksen saralla muutos näkyy heti myös ratsussa. Palaute siitä, että teet töitä ja näät vaivaa näkyy heti alla olevassa ratsussasi. Ja se jos mikä, on ihan todella palkitsevaa! Ei ratsastustunnille mennä matkustelemaan. Sinne mennään treenaamaan ja oppimaan lisää. Koska ainakin minä haluan tulla aina vain paremmaksi ratsastajaksi. Koskaanhan valmista ei tule ja se onkin tässä harrastuksessa se yksi parhaimmista asioista!