Viimeviikkoiset ratsastukset

Postaustahti on hidastunut selkeästi. Mutta se johtuu vaan siitä, että olen postaillut niin paljon meikkiblogiini. Lisäksi on vähän ikävää kirjoittaa, kun ei ole kuvia.

Jokatapauksessa viime viikolla kävin siis kaksi kertaa ratsastamassa. Tiistaina menin koulu HeB-A tunnille ja sain ratsuksi Ets nimisen eestinhevosen. Etsillä oli todella kivat askeleet ja olisin voinut istua vaikka koko tunnin harjoitusravissa. Ravi oli hyvin samantapaista kuin Jokirannan Stellalla (samaa rotuakin ovat). Ets oli muutenkin kiva ratsastaa. Sopivan reipas. Tehtiin pääasiassa pohkeenväistöjä eikä se mennyt kyllä ihan niin hyvin kuin yleensä. Perä laahasi kokoajan perässä ja koko poni oli ihan mutkalla. Loppuun sain pari askelta tosi kivaa pohkeenväistöä ja siihen onneksi lopetettiin. Otettiin myös laukkaa molempiin suuntiin ja vasemmalle se nousi ihan hyvin, mutta oikealle meinasin nousta kokoajan väärä laukka. Muutaman yrittämin jälkeen onneksi sain sen oikeankin laukan nousemaan. Tunnista jäi ihan kiva fiilis ja tunne, että koulutunneilla voisi käydä useamminkin.

Equipagen hanskat

Pääsin myös kokeileen uusia Equipagen toppahanskoja, kun viime viikolla oli kylmempää. Ei kyllä sormia palellut. Toivottavasti näillä sitten pärjää koko talven, vaikka kovasti epäilen kun jokainen sormi nököttää yksinään..

Keskiviikkona menin sitten normitunnilleni. Katsoin listasta että mulle oli laitettu Dina. IIK! Tytöt vielä sanoivat, ettei tiedetä mennäänko koulua vai esteitä, mut sanoin et koulua, koska en uskalla hypätä Dinalla. Kenttäkin oli kyllä sellainen saaristokaupunki kaikkine järvineen, ettei ollut pelkoa että esteitä olisi hypätty. Kouluratsuna kyllä tykkään Dinasta kovasti, sillä se on niin herkkä ratsastaa.

Tehtiin paljon voltteja, käynnissä, ravissa ja laukassa. Välillä tuntu että törmätään kaikken kanssa, erityisesti laukassa, mutta kyllähän se ihan sujuikin. Ravissa oli muuten kivaa, mutta Dinan ravi on superpompottavaa ja kun voltit piti istua harjoitusravissa, niin se oli ihan kamalaa, erityisesti vasemmalle. Oikealle ravissa oli helpompi istua onneksi, vaikkei ihan helppoa sekään. Laukka ei oikein ensin meinannut lähteä rullaamaan, mutta loppuun saatiin yksi tosi hyvä laukkavoltti, josta tuli paljon kehuja. Olin tähänkin tuntiin tyytyväinen, kaikken vaikeuksien kanssakin.

Saappaat onkin nyt ollut kovassa käytössä, joten päätin kunnolla pestä ja huoltaa ne. Luokkakaverini (jolla muuten on myös oma heppa) suositteli Marseille saippuaa saappaiden pesuun ja sehän passaa! Samalla saippualla pesen meikkisiveltimenikin, joten nyt voi sitten huoltaa molempien harrastusten varusteet samalla pesuaineella. Lopuksi tietysti rasvasin vielä saappaat ja ai että ne näyttikin hyvältä!

Takaisin ponin selkään

Keskiviikon tunnille mennessä, toivoin että saisin mennä välillää jollain ponilla. Viime kertaisen ilmalennon jäljiltä jalassa on edelleen ihan kammottava mustelma, joka on todella kipeä. Lisäksi en saa oikeaa kättä selän taakse, sillä olkapäähän koskee. Mutta ratsastamaanhan mennään vaikka pää kainalossa, eikös niin?

Sain ratsuksi Säby's Dandy nimisen New Forestin ponin. Tuli ihan Hiku mieleen, mutta ratsastettavuudeltaan Danny oli hyvin erilainen Hikuun verrattuna. Ja toki myös reilu 10cm korkeampi, kuin Hiku. Danny oli tosi kiva ratsastaa ja sillä oli hirmu kiva hyppytyyli. Oli mukavaa kerätä taas vähän itseluottamusta viimekertaisen katastrofin jälkeen.

Hypättiin viiden esteen rataa, jossa oli yksi kahden esteen sarja ja viimeisenä muuri. Siis kyllä, minun ensimmäinen kiinteä esteeni. Hypyissä oli edelleen vähän hakemista ja tuijotin liikaa esteitä, mutta kaikista päästiin kyllä yli. Dannyn hyppy oli hirmu pyöreä ja pehmeä, joten vaikka välillä tulinkin esteelle huonosti, niin ei ollut mitään vaikeuksia pysyä kyydissä.

Kuva ©Tuuli, Veeralta saatu: http://mylife-kuviamuille.blogspot.fi/

Muuristakin pääsiin helposti yli, vaikka huomasin itse tuijottavani sitä. Dannyllehan muuri oli tuttu juttu, eikä se kytännyt sitä ollenkaan. Huomasin tosin että kunto on ehtinyt mennä todella huonoksi tässä kuukauden aikana. Ensin olin kipeänä ja sitten tuo putoaminen vielä. Siitäpä reipastuneena kävin tänään luokkakavereiden kanssa lenkillä. Täytyy nyt ruveta vähän ahkerammin lenkkeilemään, jos meinaa pystyä ratsastamaan kunnolla. Olkapään kohtaloa vielä tässä pohdin. Luultavasti käyn sitä lääkärille näyttämässä viikonlopun jälkeen, jos se ei ala tästä parantua.

Mutta nyt pitäisi suunnata katse anatomian opiskeluun. Maanantaina olisi tentti.