"Onko sulla oma hevonen?" on yleensä aina ensimmäinen kysymys, kun kerron harrastavani ratsastusta. Ja eihän mulla ole. Asiaa olen paljonki pohtinut ja päätin nyt tännekin avata hieman sitä, miksi mulla ei sitä omaa hevosta ole.
 |
| Mikael oli yks ensimmäisiä vuokrahevosiani. Nyt jo edesmennyt, mutta omistajan kanssa ollaan edelleen ystäviä. |
Ensinnäkin, mulla ei ole aikaa omaan hevoseen. Nostankin hattua kaikille niille, jotka pitävät hevosta tai jopa useampaa täysaikaisen työn lisäksi. Mulla ei tahdo riittää nytkään aika kaikille harrastuksille, joten oma hevonen tarkoittaisi kaikkien muiden harrastusten jättämistä. Tällä hetkellä muihin harrastuksiin lukeutuu kauneuspalvelujen tarjoaminen sekä kauneusblogi. En ole valmis luopumaan muista harrastuksista, vaikka välillä ärsyttääkin, ettei mihinkään pääse panostamaan sata prosenttisesti, kun aina on joku toinenkin aikasyöppö.
Raha
Sanomattakin selvää. Vakailla tuloilla luultavasti saisin kyllä elätettyä hevosen, mutta koska jo pelkästään tuon aikakysymyksen takia haluaisin, että hevoseni löytyisi täyshoitotallilta ja mielellään naapurista, niin yhtälö on melko mahdoton. Täyshoito maksaa, eikä sellaista tallia naapurista löydy. Lisäksi haluaisin valmentautua, joten hevosen pitäisi asua myös sellaisella tallilla, jossa olisi säännöllisesti valmennuksia. Ja edelleenkin, myös ne muut harrastukset syö rahaa.
 |
| Myös Apsua vuokrasin pitkään. Apsukin laukkaa jo pilvien päällä. |
Mulla on ollut todella paljon vuokrahevosia, joten olen kuitenkin päässyt ratsastamaan ja harrastamaan ilman sitä omaa hevosta. Ja se onkin parasta vuokrauksessa. Käyn sen kerran pari viikossa ja sinä aikana hoidan ja ratsastan hevosta kuin omaani. Onhan se ihan hirmu hienoa ja viime aikoina mulle on tarjoutunut tosi hienoja mahdollisuuksia, kuten Antin kanssa. Harmi kyllä, Antti myytiin syksyllä.
Oikeastaan raha ja aika on ne, minkä takia en ole omaa hevosta hankkinut. Jos hankkisin, niin paras tilanne minulle olisi sellainen, että ostaisin hevosen jonkun kanssa puoliksi. Sen jonkun täytyisi olla sellainen henkilö, jonka kanssa pystyisi ratkaisemaan myös ongelmatilanteet. Paras tilannehan olisi jos se toinen osapuoli olisi enemmän kiinnostunut kouluratsastuksesta, sillä itsehän olen enemmän estetyyppiä. Kaikki kulut menisi puoliksi, samoin siis myös tarvittava aika. Ja edelleenkin sen hevosen tulisi olla täyshoitotallilla ja lähellä. Utopiaa todellakin!
 |
| Jossun kanssa käytiin kisoissakin. Harmillisesti Jossu asuu liian kaukana meistä. |
Tää on niin totta ja tuttua! Aina pitää selitellä miksi ei ole omaa hevosta vaikka on harrastanut jo sata vuotta. Itse yleensä vastaan että olen saanut hoitaa niin monia hevosia kuin olen halunnut ja kuin omaani, joten ei ole tarvinnut ostaa sitä iki ikiomaa. Ja aikaa ei tosiaan olisi, eikä opiskelijalla rahaa.. Onhan tämä tunneilla käyminenkin ihan tyyristä. Kunnollisia, ratsastettavia (ei niitä tätien puskaratsuja, jotka osaa ehkä pohkeenväistön) vuokrahevosia tarpeeksi läheltä ei myöskään löydy tai sitten niistä pyydetään enemmän kuin ratsastustunneista :\ onhan se kallista pitää hevosta maneesitallilla, tiedän.
VastaaPoistaNyt tuli kunnon vuodatus ja ehkä ohi aiheenkin. En tiedä samaistutko ollenkaan :D
Juu kyllä! Joskus ei ihan kohtaa tuo vuokrahinta ja hevonen. :D Mulla on kyllä onneksi ollut tosi kivoja vuokrattavia, niitä ilmaisia ja maksullisiakin. Toisaalta, eipä sitä enää "epäreiluun" diiliin lähtisikään. Sen verran on jo oppinut :)
PoistaMinäkin alan opetella siihen ajatukseen, että omaa ei ehkä koskaan tule. Vaikka rakastan näitä heppahommia paljon, en silti ehkä ole valmis päivittäin käymään tallilla. (Toki hevoselle voisi hankkia hoitajan tai vuokraajan, jolloin saisi päivän tai pari vapaata viikkoon.) Olen helposti väsyvää sorttia, joten voi olla, että päivätyön lisäksi pää ei kestäisi lisäksi hevosta. Yleensä kyllä tallilla unohtaa ne arkiset huolet ja kiireet. Mutta onhan niistä hevosista se "oma huoli" kuitenkin. Hevoseton on huoleton. Minulla on työt Helsingissä, joten kovin kauas maakuntiin ei viitsi muuttaa. Kauempana olisi halvemmat tallivuokrat tai ehkä hyvällä tuurilla mahdollisuus omaan talliin, mikä olisi unelma! Tätä hankaloittaa taas se, että mies on töissä 7-15:30 ja minä 8-16 ja tietysti matkat päälle, joten miten järjestyy esimerkiksi päiväruokinta. Eli paras olisi olla vuokrapaikalla jossain. Mutta sinnekin tulee sitten matkaa kotoa, kun ei voi olettaa, että tallipaikka löytyisi parinsadan metrin päästä. Tällä hetkellä en edes tarvitse omaa hevosta, sillä minulla on ihan mahtava hoitohevonen. Käyn kahdesti viikossa tallilla ja tallikäyntiin kuuluu tallihommat ja ratsastus. Ja kaiken lisäksi vielä ilmaiseksi! Ihan mahtava diili ja hevosen omistajan kanssa tullaan mahtavasti juttuun. Ja tietysti hevonenkin on ihan mahtava. Se on opettanut paljon ja itsekin on saanut paljon onnistuneita kokemuksia. :)
VastaaPoistaMinä en voisi kuvitellakaan omaa tallia. :D hirmuinen työ ja aamuherätykset. Siihen pääle vielä mun heinäallergia. Mut onhan se hienoa, että ainakim täällä päin tosi monilla mun ystävillä on oma talli ja jaksaavat sellaista pyörittää :)
PoistaIhanaa, että olet löytänyt tuollaisen mahtavan hoitohevosen! :) tuollaiset kultakimpaleet on aika harvassa! ^_^
Niin totta! Aina kaikki uudet ihmiset kysyy et onko mulla oma heppa, niinku se ois joku oletus ei-heppaihmisille. Jos vain olis aikaa ja rahaa niin ehkä sitten.... :D
VastaaPoistaHeh, muistan kun sanoit että jos tulisin Joensuuhun voitas ostaa heppa puoliks, oon edelleen samaa mieltä mut harmillisesti meillä on vähän tätä välimatkaa :D
Kivasti jäänyt multa tää kommentti huomaamatta. Välimatka on tosiaan liian pitkä, mutta jos joskus tänne muutat (koska hei, elämästähän ei koskaan tiedä) niin sitten ruvetaan kattelee sitä yhteistä heppaa! :D
Poista