sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Estetunteja

Kylläpäs aika taas juoksee. Vapaa-aika on mennyt aika vahvasti kosmetiikkablogin puolella, joten tälle blogille ei olekaan sitten niin paljoa jäänyt aikaa. Sain kuitenkin joku aika sitten luottokuvaajani mukaan estetunnille, joten pitkästä aikaa minulla on materiaaliakin blogiin!


Olen tosiaan taas käynyt kerran viikkoon estetunneilla Liperin Ratsastuskeskuksessa ja olen kyllä ollut tyytyväinen tunteihin. Vaikka Kuopiossa hypättiinkin hieman isompia esteitä kuin täällä, niin tehtävät on olleet todella kivoja, eikä vielä ole kertaakaan päässyt jännittämään niin paljon, että pahalta tuntuisi. Hepat on minulle vielä aika tuntemattomia, sillä en ole vielä ehtinyt monellakaan niistä ratsastaa. Mutta siitä se taas pikkuhiljaa lähtee ja varmasti jossain vaiheessa alkaa muodostua niitä suosikkiratsujakin.


Kuvien tunnilla minulla oli ratsuna Viljo niminen eestinruuna. Tunnilla tultiin pientä rataa ja harjoiteltiin kääntämistä. Estekorkeus ei tosiaan ollut mikään huima, mutta minuahan jännittää aina jos hypätään rataa. Varsinkin kun olin ensimmäistä kertaa Viljon selässä. Viljo osoittautui kuitenkin oikein mukavaksi luottoratsuksi, joten tunti meni oikein hyvin. Tempo olisi saanut olla vähän napakampi monessakin kohtaa, mutta muuten kyllä olin tyytyväinen ratsastukseen.

Katse on kyllä nyt vähän väärässä paikassa.

Viime viikolla sain ratsuksi toista kertaa Abba nimisen ruunan. Abba on siitä kiva, että se innostuu esteistä sopivasti, mutta ei silti lähde lepattamaan pitkin poikin, vaan kuuntelee hyvin apuja. Tällä kertaa tultiin ensin pienelle kavaletille käynnissä ja tarkoitus olis saada hevonen hyppäämään kavaletti. Epäilin kovasti ensin miten tehtävä muka onnistuisi, mutta kyllä Abba vaan oikeasti hyppäsi esteen kun sen eteen käynnissä tultiin.


Tehtävän tarkoituksena oli vahvistaa hevosen takapäätä, sillä se joutuu ponnistamaan enemmän paikaltaan. Tultiin myös esteelle mahdollisimman pienessä laukassa ja tässä kohtaa tulikin sitten se tunnin ahaa-elämys. Kun esteelle tultiin pientä laukkaa, niin paikka oli paljon helpompi hahmottaa ja hyppyyn oli todella helppoa lähteä mukaan. Näin saadaan myös hevosen selkä paremmin käyttöön ja hypyt tuntuikin paljon pyöreämmiltä, kun esteelle tultiin oikeasti lyhyessä laukassa. Abba olikin tällä tunnilla oikein kiva, sillä sen laukkaa oli todella helppo lyhentää. Jollain toisella hevosella ei varmaan olisi ihan niin hyvin mennytkään.


Poudallakin on nyt aloitettu pikkuhiljaa estetreenit. Viimeksi hyppäsin pientä sarjaa ja yksittäistä estettä. Tulin ihan vain muutaman kerran ja hain hyvää tempoa esteille. Estetreenit pitää nyt aloitti pikkuhiljaa, sillä Poudan liikutus on vielä aika epätasaista. Poudalla oli kyllä selvästi hauskaa ja olen käynyt yleensä myös alku- ja loppukävelyt ratsastamassa joko pellolla tai metsässä, ettei kentällä tulisi liikaa junnailtua.